Saksan kirkko on ryhtynyt politikoimaan useissa arvoihin liittyvissä kysymyksissä. Kansallismielinen AfD-puolue jätettiin ulos Saksan luterilaisen kirkon kirkkopäiviltä, ja AfD:n mielestä kirkko toimiikin kuten diktatuureissa.
Saksan luterilaisen kirkon (
Evangelische Kirche Deutschlands,
EKD) tämän vuoden kirkkopäivien ohjelmaan ei kelpuutettu
Vaihtoehto Saksalle (
AfD) -puolueen edustajia. Dortmundissa 19-23. kesäkuuta pidettävien 37. Kirkkopäivien ohjelmassa on yli 2 000 erilaista tilaisuutta 200 paikassa. Puolueen Thüringenin maapäiväryhmän johtomies
Björn Höcke katsoo syrjinnän olevan yhteydessä kirkon omaksumaan aikalaisteemojen ajamiseen.
Kirkko
on ryhtynyt politikoimaan sukupuolten tasa-arvokysymyksessä, pakolaispolitiikassa, ilmastomuutoksessa ja suhtautumisessa AfD:n edustamaan mielipidesuuntaan. "Kirkko on mennyt petiin zeitgeistin kanssa" eli samaistunut niin sanottuun ajan henkeen. Sachsenin maapäivien AfD-päällikkö
Jörg Urban sanoo, että kirkon omaksumassa linjassa on ikävä sivumaku; näin toimivat kirkot diktatuureissa samaistuessaan vallanpitäjiin. Asia oli ajankohtainen 1930-luvun Saksassa.
Epäpyhä liitto
Höcke, Urban ja kolme muuta maapäiväryhmän johtajaa ovat juuri julkistaneet
raportin nimeltä
Epäpyhä liitto (
Unheilige Allianz). Siinä eritellään kirkon toimintaa sanotuissa teemoissa, käsitellen myös AfD:n toiminnan haittaamista. Raportti ei ole puolueen virallinen asiakirja. Ryhmäjohtajien osavaltiot ovat Thüringen, Sachsen, Sachsen-Anhalt, Mecklenburg-Vorpommern sekä vanhasta läntisestä Saksasta Nordrhein-Westfalen. Höcke valittaa sitä, että keskusteluja kirkon kanssa ei ole voitu käydä. AfD:n
sukset ovat ristissä kummankin kristillisen kirkon kanssa ennen muuta pakolaispolitiikassa.
Puolueen torjumisen tekee kummalliseksi, että päivillä ovat näkyvästi
esillä yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyvät teemat, kuten vanhustenhuolto, lapset, nuoret, sukupolvien vuoropuhelu, oikeus koulutukseen, korkeakoulu, digitalisaatio ja tekoäly, Eurooppa, sukupuolten maailmat, sateenkaariperheet, juutalaisuus ja kristityt, muslimit ja kristityt, rajattomat kirkkopäivät, maahanmuutto, integraatio ja tunnustuksellisuus, kaupunki ja ympäristö, siviiliyhteiskunta, työ ja oikeusvaltio, talous, demokratia ja omaisuus, maailmankatsomukset. Päivien yleistunnuksena on toiminta yhteiskunnan jakautumista, muukalaisvihamielisyyttä ja julkisen puheen raaistumista vastaan. Ohjelmassa on toki myös teologisia ja kirkollisia aiheita, kuten myös kulttuuria ja erilaisia ajankohtaisaiheita.
Saapuvilla ovat liittopresidentti
Steinmeier, liittokansleri
Merkel, ex-sisäministeri
de Maiziere, liittohallituksen perheministeri
Giffey, SPD:n juuri eronnut puheenjohtaja
Nahles, Nordrhein-Westfalenin pääministeri
Laschet, vihreiden liittopäiväryhmän puheenjohtaja
Göring-Eckardt sekä lukuisa joukko eri maapäivien ja liittopäivien edustajia. Liittovaltio, Nordrhein-Westfalen ja Dortmund tukevat päiviä miljoonilla euroilla. Joissakin
kritiikeissä nimitettiin tapahtumaa nykyisin Valtiokirkkopäiviksi, olihan valmisteluvaiheessa päivien puheenjohtajaksi ehdolla silloinen ulkoministeri Steinmeier. Tästä luovuttiin arvostelun johdosta.
Päivittäin kirkkopäivillä on yleisöä yli 100 000, avajaisillan suuressa katujuhlassa jopa 250 000 sekä alku- ja päätösjumalanpalveluksissa lähemmäs 100 000 henkilöä.
