Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksista käy ilmi, että asuinalueiden välillä on eroja siinä, kuinka turvallisina niiden asukkaat kokevat alueensa. Vaikka asuinalueiden väliset erot turvattomuuskokemuksissa ovat merkittäviä, erot ovat kuitenkin edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna säilyneet samansuuruisina. Kaupunkilaisia huolestuttaa eniten viheralueiden väheneminen, paikkojen töhriminen ja rikkominen sekä syrjäytyminen, kerrotaan Helsingin kaupungin julkaisemassa tiedotteessa.
Helsingin turvallisuustutkimuksessa yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, kuinka turvalliseksi vastaajat kokevat olonsa kävellessään yksin myöhään perjantai- tai lauantai-iltoina asuinalueellaan. Useimmilla alueilla tilanne on pysynyt hyvin tasaisena, ja vain harvoilla alueilla turvattomuus on joko lisääntynyt tai vähentynyt huomattavasti.
Valtaosa eli kolme neljästä koko kaupungin vastaajista kokee oman asuinalueensa turvalliseksi myöhään viikonloppuiltaisin. Joillakin alueilla noin joka kolmas kokee olonsa turvattomaksi omassa naapurustossaan viikonloppuiltaisin, kun taas turvallisimmiksi koetuilla alueilla ainoastaan kolmisen prosenttia vastaajista ilmoittaa näin. Itäisessä suurpiirissä turvallisuustilanne on koettu keskimääräistä huonommaksi.
Turvattomuuskokemuksia keskittyy alueille, jotka pärjäävät heikosti sosioekonomisilla mittareilla.
Väkivallan ja huumeiden näkemisellä on yhteys turvattomuuden tunteeseen. Omalla asuinalueella nähdyn väkivallan ja asuinalueella viikonloppuiltaisin koetun turvattomuuden välillä on selvä yhteys. Väkivallan näkeminen vaikuttaa turvattomuuden tunteeseen enemmän kuin merkit huumeiden käytöstä. Väkivallan näkemisen ja huumeiden käytön näkemisen keskinäinen korrelaatio on varsin suuri eli molempia nähdään samoilla alueilla.
Kaupunkilaisia huolestuttaa viheralueiden väheneminen, paikkojen töhriminen ja rikkominen sekä syrjäytyminen
Yleisimpinä helsinkiläisten huolenaiheina erottui kolme asiaa: viheralueiden väheneminen, paikkojen rikkominen ja töhryt sekä ihmisten syrjäytyminen. Nämä asiat huolestuttivat tutkimuksessa noin 40:ää prosenttia vähintään melko paljon. Vähiten asukkaita huolestuttivat erityisryhmien asuntolat, alkoholin anniskelu päihtyneille ja alkoholin juominen julkisella paikalla.
Vanhin ikäryhmä, yli 65-vuotiaat, on eniten huolissaan asuinalueensa ongelmista. Esimerkiksi paikkojen rikkomisesta ja töhryistä vähintään melko paljon huolestuneita oli alle 25-vuotiaista vain joka neljäs.
Huoli sosiaalisen epäjärjestyksen merkeistä on kuitenkin kasvanut viimeisen kuuden vuoden aikana. Koetulla sosiaalisella epäjärjestyksellä ja turvattomuuskokemuksella on myös vahva yhteys.
Helsingin turvallisuustutkimus selvittää kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudesta
Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitetään kolmen vuoden välein kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudesta esimerkiksi omalla asuinalueellaan ja kaupungin keskustassa. Aineisto ja siitä tehtävät analyysit keskittyvät kaupunkilaisten arkeen ja konkreettisiin asioihin etenkin omalla asuinalueella, joihin erilaiset kansainväliset tilanteet eivät oletettavasti vaikuta merkittävästi. Turvallisuustutkimusta on toteutettu lähes samanmuotoisena jo noin kahdenkymmenen vuoden ajan.
Uusin tutkimusaineisto koottiin loppuvuodesta 2021 ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, joten tuloksista eivät näy sodan mahdolliset vaikutukset kaupunkilaisten turvallisuuskokemuksiin. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Helsingin 15–79-vuotiaat. Kyselylomake lähetettiin 7 818 henkilölle, joista 3 980 vastasi. Tutkimuksen toteuttivat Helsingin kaupunki ja Helsingin poliisi.
Nyt julkaistut analyysit ovat osa tutkimussarjaa, jonka artikkelit julkaistaan Kvartti-lehdessä. Tutkimuksen tuloksista on julkaistu tätä ennen yksi artikkeli (Keskinen & Kainulainen-d’Ambrosio 2022), jossa käsitellään kaupungin koetun turvallisuustilanteen yleistä kehitystä.
Tutkimusartikkelit
Vesa Keskinen: Helsinkiläisten turvattomuuskokemuksissa suurta aluevaihtelua – erot asuinalueiden välillä eivät ole kuitenkaan syventyneet
Artikkeli, Kvartti-verkkolehti 21.6.2022
Jukka Hirvonen: Huolenaiheet ja sosiaalinen epäjärjestys omalla asuinalueella – Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksia
Artikkeli, Kvartti-verkkolehti 21.6.2022
Helsingin kaupungin uutinen 12.5. Helsinkiläiset kokevat kotikaupunkinsa edelleen turvalliseksi
Lisätietoja:
Tutkija Vesa Keskinen, kaupunginkanslia
vesa.keskinen@hel.fi
Puh. 040 334 4784
Tutkija Jukka Hirvonen, kaupunginkanslia
jukka.s.hirvonen@hel.fi
Puh. 040 334 4782
Helsingin kaupunki
Vappulehtikohta kohta kaksi kuukautta myähässä!
Töhryt usein liittyy suoraan huunetageihin eli huumereviireihin.
Suurin ongelma on siis ” viheralueiden ” väheneminen. Onko kyse poliittisista viheralueista vai puistoista ? Ensin mainittuja on aivan liikaa, ja jälkimmäisiin ei kukaan halua mennä koska Beirut ja Libanon kohtaa yön hämyssä.
Me kolme olemme eri mieltä siitä voiko siellä liikkua turvallisesti.. Ketkä kolme ? Minä Smith & Wesson.
Turvallisuustutkimuksessa tuskin huomioitiin väestörakenteen muutosta, sillä joillekin tulee vain kotoinen olotila kun autot palavat ja kaduilla ammuskellaan.
Tutkimusaiheen perusteella sopii epäillä että sen kysymysten ja lopputuloksen muokkaajilla on ilmeiset intressit peitellä esimerkiksi kemumigraation vaikutuksia.
Tuskinpa kukaan päättäjä haluaisi huudahtaa: ”hei, me slummiudutaan !”
Ihmettelen mistä nämä tutkimuksien tekijät saavat palkkansa, niin veroista. Kaikki on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Minulla olisi aika hyvä ehdotus. Tietyöt, kun nuo tiet ovat aika huonossa kunnossa ja tuolla sivistyken tasolla luulisin että ei heistä muuhunkaan olisi. No ylireagoin ei nuo tietyöt niin helppoja ole.
Asfaltti on nykyään kallista, mutta bitumin voi korvata väriin sopivalla etnisyydellä, eikä materiaalipulaa tule, koska ne etnisyydet lisääntyy potenssiin kolme jolloin tietyöt pysyy käynnissä vielä satoja vuosia.
Ja mites ujopiimässä sai katkoviivat asfalttiin. 🤣
Eiköhän Suomi saada selkeään nousuun myös näillä ”pehmeillä mittareilla” mitattuna. Itse näen hallituksen kyllä hoitavan asian vielä tällä vaalikaudella niin hyvään lähtötilanteeseen, että nostetta riittää vielä tuleviksi vuosikymmeniksi. Maantierosvojen juhlallinen maineenpalautus olisikin tärkeä valtiollinen toimenpide aktivoitaessa ihmisiä välttämään syrjäytymistä.
Oli vaihteen vuoksi hauska törmätä optimistiin.