Hamina-luokan neljäs elinkaaripäivitettävä ohjusvene Pori on aloittanut aluksen käyttöönottoon liittyvät merivastaanottokokeet huhtikuun puolessa välissä. Alus jatkaa vastaanottokokeita tulevan kesän ajan, kerrotaan Merivoimien julkaisemassa tiedotteessa.
Hamina-luokan ohjusveneiden peruskorjaus on saatettu päätökseen ja sillä turvataan Merivoimien taistelualuskaluston kyky merellisten hyökkäysten torjuntaan, meriyhteyksien suojaamiseen sekä alueelliseen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen. Peruskorjatut Hamina-luokan alukset kykenevät valvomaan ja torjumaan ilma-, pinta- ja vedenalaisia uhkia. Uusina asejärjestelminä Hamina-luokan myötä Merivoimien käyttöön tulee torpedojärjestelmä sekä uusi pintatorjuntaohjusjärjestelmä. Hamina-luokan alusten suunniteltu elinkaari ulottuu 2030-luvulle.
– Peruskorjattujen alusten monipuolinen vaikuttamiskyky ulottuu vedenpinnan alle, veden pinnalle ja ilmaan. Tämän kokoluokan aluksissa se on poikkeuksellinen paketti, Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju kertoo.
Hamina-luokan jo peruskorjauksen läpikäyneet ohjusveneet ovat olleet viime viikkoina kiireisiä. Kaksi viikkoa sitten ohjusvene Tornio osallistui merikuljetuksen suojaamisen harjoitteluun tanskalaisen fregatin kanssa. Viime viikolla harjoiteltiin vedenalaisen sodankäynnin kykyjä yhdessä ruotsalaisen sukellusveneen kanssa Suomenlahdella.
Merivoimien strategisen hankkeen tulevien Pohjanmaa-luokan korvettien ohella Hamina-luokan ohjusveneet muodostavat Merivoimien merellisen liikkuvan operaatiokyvyn rungon 2030-luvulla.
Merivoimat
Vapunna näillä ” vähäpäästöisillä ” vehkeillä juhla-ajelu vihervasemmiston eliitille.
Vähän näyttää hurjemmalta kuin mitä ohjusveneet olivat 70-luvulla, kun olin niiden emälaivassa.
Tarkoitatko Tuima luokan ohjusveneitä. Olin niissä huoltohommissa 80-luvulla. Kulutus 4500L/h ja voiteluöljyä hävisi taivaantuuliin 90kg/h. Olihan ne melkoisia vehkeitä. Itänaapurin kalustoa.
Juu, olivat venäläisiä ja tuohon nykyiseen nähden olivat aika pieniä. En tiedä niiden kulutuksista yms. Kertomasi kulutus on aika hurjaa. Olin emälaiva Louhella radiopuolella, joten ei noista muuta oppinut kuin vähän pintaa. Lähinnä näin kuinka ne tapasivat olla laiturissa ja niistä porukka hyppelehti meidän laivaan kioskille ja kirjastoon. Vaikea edes muistaa, mitä niistä tiesi, kun oli 70-luvulla koettua.
Oli niissä hirmuinen nopeus. Laivueen komentajan mukaan niillä oli ajettu jopa 55 solmua. En tiedä oliko totta. Hirmuiset tähtimoottorit pääkoneina. Ja sylintereitä koneessa muistaakseni 60 kpl( 5×12)
Sen verran kuulin kertomuksia niistä, että ne olisi suunniteltu siihen, että niillä kuljetetaan ohjukset laukaisupaikalle. Sieltä poispääsemiseen ei sen kertoman mukaan oltu alusten suunnittelussa paneuduttu.
Tuo on totta. Alusten komentaja, joka oli myös mukana hakemassa noita neljää alusta 1977 Neuvostoliitosta, kertoi minulle saman. Siellä oli niitä kuulema joessa silmänkantamattomiin. Siellä ne oli tehty kertakäyttöaluksiksi, meillä taas Linnavuoren asentajat huolsivat vuosittain vuosikymmeniä ko. kapistuksia
Kertakäyttöaluksia ja siksi tietysti myös kertakäyttömiehistöjä. Varsin venäläinen ajatustapa.
Tätä olemme nähneet myös Ukrainassa. Kautta historian sama toistuu.
On hyvä Suomen kannalta se, että kalustomme merivoimissa on vielä todella kehitetty Suomen rannikon suojaamiseen eikä ole tarkoitettu palvelemaan yksinomaan Naton valtamerillä tapahtuvissa USA:n operaatioissa. Rannikkomme on erittäin karikkoinen ja vesialuueellamme on jopa kokeneilla merenkulkijoilla vaikeuksia, asia on hyvin huomattu myös risteilyaluksilla, joten pysytään merivoimien kalustohankinnoissa oikean kokoisissa alustyypeissä.
Suomi ei tarvitse lentotukialuksia tai yli 100 m pituisia yksinomaan avomeritaisteluihin tarkoitettuja fregatteja, joten pyritään hoitamaan omat alueet omin voimin ja pysytään erillään Natosta!
finne igen
Ei Nato mitenkään muuta sitä, että Suomen puolustusvoimat tehdään Suomen olosuhteisiin.
Uudet Laivue 2020-luokan korvetit on suunniteltu toimimaan Atlantilla.