Tieto ja teot eivät vielä täysin kohtaa suomalaisten kierrätystottumuksissa. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n teettämän kuluttajakyselyn mukaan 95 prosenttia suomalaisista ymmärtää, että jätteiden lajittelu on tärkeää. Silti joka viides jättää kokonaan lajittelematta tai lajittelee vain satunnaisesti.
Tieto lajittelun ja kierrättämisen tärkeydestä ei johda kaikkien suomalaisten kohdalla vielä arjen tekoihin. Tämä selviää Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n teettämästä kuluttajakyselystä.
Helmikuussa 2022 toteutetun kyselyn mukaan 95 prosenttia suomalaisista ymmärtää, miksi jätteiden lajittelu on tärkeää. Silti viidennes ilmoittaa, ettei lajittele jätteitään ollenkaan tai lajittelee vain satunnaisesti tai muutamaa jätejaetta.
”Ilmastonmuutos on haaste, joka voidaan voittaa vain yhdessä. Lajittelemalla meistä jokainen pystyy vähentämään hiilidioksidin määrää ilmassa ja hillitsemään maapallon lämpenemistä. Lajittelu on jokaisen ihmisen helppo ympäristöteko”, toteaa Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.
Onneksi entistä useampi suomalainen kertoo lajittelevansa jätteistään edes osan. Tunnollisimpia lajittelijoita ovat Ringin kyselyn perusteella yli 65-vuotiaat, joista 79 prosenttia kertoo lajittelevansa kaiken tai lähes kaiken jätteen.
Laiskimpia lajittelijoita ovat yllättäen nuoret, joista vain noin puolet ilmoittaa lajittelevansa kaikki jätteensä. Kyselyn mukaan kuitenkin juuri nuoret aikovat innokkaimmin lisätä jätteidensä lajittelua lähitulevaisuudessa.
Eniten haasteita suomalaisille aiheuttaa lajittelun viemä tila kotona. Se on pulma 29 prosentille. Kyselyn mukaan yli puolet on kuitenkin sitä mieltä, ettei lajittelussa ole mitään vaikeaa.
”Tämä on tärkeä tieto. Kaikki suomalaiset tulisi saada lajittelemaan ja lajittelu on helppo oppia. Tutkimustuloksista on myös nähtävissä, että kun on kerran ryhtynyt arjessaan lajittelemaan pakkausjätteensä, tavasta ei haluta luopua”, sanoo Tanskanen.
Helpot vinkit joka kodin lajitteluun Ringin lajittelukoulusta
Ringin valtakunnallinen kuluttajakampanja käynnistyy maailman kierrätyspäivänä 18. maaliskuuta. Kampanja vie suomalaiset lajittelukouluun. Oppitunneilla opitaan helpot vinkit muovi-, kartonki- ja lasipakkausten sekä kodin pienmetallin lajitteluun. Lisäksi lajittelukoulussa kerrataan, miksi lajittelu on niin tärkeää.
Tutkimuksen toteutti IRO Research. Aikavälillä 8.–16.2. toteutettuun kyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.
Lähde Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy
7 eri jäteautoa käy tyhjentämässä molokit….jes ja ilmanpi***u loppuu….mutta kun ne jätteet tosiaankin hyvässä lykyssä päätyy samaan paikkaan.
Mutta onneksi muovipillejä ei ole!Maailma pelastuu!
Ai no kyllä liha ymymymym muut tuotteet on muovin sisällä….mutta silti.Olemme turvassa kun pahvipillit mukissa…..ne kyllä hajoaa nopeasti ja olipahan joku lapsukainen meinannut tukehtua…https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muovipillit-korvattiin-paperisilla-mutta-vakava-riski-jai-huomioimatta-ruokavirastolta-varoitus/8209944#gs.uaxt0v
Ihqua.
Jos opetettaisiin kehitysmaihin tuota tärkeintä asiaa eli syntyvyydensäännöstelyä. Tee lapsia vain sen verran kuin voit elättää, tätä keskustelua ei edes tarvitsisi käydä. Jos naidaan kaikkia joka liikkuu niin en oikein tiedä miksi se on kehittyvien maiden ongelma. Ongelman luoneet, ratkaiskoon sen.
Minä kierrätän vaihtelevasti. Pahvin laitan pääosin erikseen ja muovin, jos sitä kertyy enemmän lyhyessä ajassa. Muistan aikoinaan, kun kierrätys oli uusi juttu ja pöntöt ilmaantuneet taloyhtiöihin. Jengi lajitteli ja roska-auto otti joka pöntön samaan kyytiin, eli turhaa työtä tekivät kaikki.
Vieläkin on paljolti samanlaista, eli kaikkea lajiteltua jätettä ei hyödynnetä erikseen, vaan hävitetään muun sekajätteen tavoin. On siinäkin kysymyksensä, että onko järkevää rahdata vaikkapa suomalaista lasijätettä Isoon-Britanniaan kierrätettäväksi, kuten ainakin vielä hetki sitten tapahtui.
Ainoa tapa ”pelastaa luontoa” on kulutuksen vähentäminen ja kestävien tuotteiden käyttäminen.
Tänä päivänä kun ei ole yrityksen etu valmistaa kestäviä tuotteita saati sellaisia joita voisi vaikka korjata (varaosia kun ei ole tarjolla).
Wanhaan aikaan se elektroluxin punavalkoinen imuri kävi ja kukkui min.20 vuotta, pystyi purkamaan, putsaamaan ja korjaamaankin toimivaksi vielä 10-15vuotta.
Tämän päivän muovi-imurit ovat mahdottomia purkaa rikkomatta, kun ne kerran on tehtaalla kasaan painettu. Vastaavia osiakaan ei löydy enää irtomyynnistä (esim.Bebek).
Tahallaan tehdään ns. kertakäyttöisiksi ja ihmiset ovat tottuneet kuluttamaan sekä laiskuuteen siinä määrin että pienenkin vian ilmaantuessa kelkotaan roskiin. Aika eikä mielenkiintoa ole/riitä korjaamiseen, mutta tuntitolkulla pa:n jauhamiseen kyllä (kun ei tarvitse ajatella).
Silloin tällöinhän ilmaantuu uutinen afrikasta, kuinka sinne on kelkottu suomesta asti kontillinen jonkun korruptioviraston elektroniikkaa (joka olisi kelvannut monellekkin vähävaraiselle). Lapset sitten polttelevat muoviosia näistä pois ja erottelevat arvokkaimmat osat.
Tunnetko sanonnan ”pisara meressä”. Aina vähän säälin noita ihmisiä joilla on vastaus kaikkeen. Kuten monasti olen todennut. Maailmankaikkeus on suuri ja se mitä täällä teemme on vain hyttysen….
Voi olla… Minä ainakin tungen takkaan ja saunan pesään kaikki mikä lämmittää. Kahvinporoista muoviin ja pahvista paristoihin. Kaikesta tulee lämpöä.
Muovi tuhoaa savupiipun ja maksat myöhemmin remonttina tuon tavan. Sekajätteissä on paljon sellaista, joka nostaa palamislämpötilan liian korkeaksi tavalliseen hormiin ja savupiippuun.
Vitusti kiinostaa ydinsodan aattona.
Nuoret kuitenkin ovat ensimmäisinä meuhkaamassa kaduilla ilmaston pelastamisen puolesta, rettelöinti ja mölinä on nuorten puolesta kaikki mitä heidän tarvitsee tehdän asian hyväksi.
Niin siinä käy kun vapaasti kasvatetaan eikä vastuuseen ja itsenäisyyteen. Nuoret luulevat että heillä on kaikki maailman oikeudet perseillä, mutta kuten hallituskin on esimerkillään osoittanut; vastuuta ei ensinkään teoistaan ja päätöksistään, syy on aina muissa.
Sitten ovat vielä nämä itämaiden insinöörit, jotka eivät ole kuulleetkaan kierrätyksestä, elävät pellossa kuten kotimaissaankin.
Ihan mihin tahansa ”paremman” kulttuurin maahan menee lähi-idässä tai afrikassa, niin joka paikka pas..a täynnä, muovipussimyrskyjä kun hieman tuulee. Pesään ei voi laittaa, mutta ne viimeisetkin näreet on kaadettava polttopuiksi jos ei satu lehmän-/ kamelinkakkaroita olemaan käden mitan päässä.
Egyptissä oli aikoinaan ammattikunta (köyhimmät) jotka kelkkoivat ja lajittelivat jätteitä sekä saivat siitä tienistinsä myydessään ”tukkureille”. Mutta kaikessa viisaudessaan maa meni ja yksityisti busineksen, lopputulema näkyykin sitten negatiivisena katukuvassa.