Useimmat yhteiskunnallista keskustelua vähänkään seuraavat, poliittisesti valveutuneet suomalaiset ovat varmasti huomanneet, että niin kansallismielisiä, perinteisiä arvoja kannattavia tai muita toimijoita aina poliitikoista yrittäjiin ja viihdetaiteilijoihin on viimeisen kymmenen vuoden aikana pyritty vaientamaan sekä heidän toimintaansa vaikeuttamaan erilaisin keinoin.
Näihin keinoihin on kuulunut muun muassa niin sanottu tilan evääminen (engl. deplatforming), josta esimerkkeinä voidaan mainita Neofolk-artisti Pyhän Kuoleman keikan peruminen itsenäisyyspäivänä 2016 (1) sekä kirjakustantamo Kiuaksen osallistumisen peruuttaminen Helsingin kirjamessut -tapahtumasta vuonna 2018 (2).
Tilojen eväämisen todellisena syynä ovat olleet usein poliittisten aktivistien sosiaalisessa mediassa masinoimat painostuskampanjat, keinotekoiset ”someraivot” ja niiden sisältämät vihjailut maineen tahraamisesta ja boikoteista. Tilojaan vuokraavat yrittäjät ja tapahtumajärjestäjät ovat harmillisesti nöyrtyneet kerta toisensa jälkeen suorien sekä epäsuorien uhkailujen edessä. Tunnetaan myös tapauksia, joissa yrittäjän omaisuutta on tuhottu tuhansien eurojen edestä kostona siitä että hän on antanut valtavirtaisen, hegemonia-asemassa olevan punavihreän arvoliberalismin kanssa vastakkaisia kantoja edustavien yhtyeiden esiintyä ravintolassaan. (3) Asiaan eivät auta myöskään klikkausten toivossa pienistäkin eripuran kohteina olevista aiheista kirjoittelevat verkkotoimittajat, joiden aktivisteille antama huomio on usein tärkein tekijä heidän vaatimustensa toteutumisen kannalta.
Tilannetta voidaan kuvata kertakaikkiaan absurdiksi: Esimerkiksi huumausainerikoksista tuomittu sekä pedofiiliyhteyksiä omaava artisti Jari Sillanpää on vastalauseista (joista valtamedia ei tietääkseni ole uutisoinut kertaakaan) huolimatta tervetullut esiintymään niin yksityisissä kuin julkisomisteisissa tiloissa, mutta kirjakustantamon mahdollisuus pitää myyntipöytäänsä Suomen merkittävimmässä kirjallisuusalan tapahtumassa peruutetaan yksityisoikeudellista sopimussitovuutta ja siitä seuraavia juridisia toimenpiteitä kaihtamatta harvalukuisen someaktivistijoukon palautteen vuoksi.
Kansallismielisten oma infrastruktuuri, miksi sitä tarvitaan?
Kansallismieliset tarvitsevat kipeästi omaa, itse hallitsemaansa infrastruktuuria joka on mahdollisimman riippumaton muista osapuolista kuten kunnista tai ”epäpoliittisista” ja painostukselle alttiista elinkeinonharjoittajista. Infrastruktuuria ovat kiinteistöjen ja talojen lisäksi myös vesijohdot, sähköverkko, autotiet, maksupalvelut ja monet muut enemmän tai vähemmän välttämättömät asiat, joiden tarjoamiseen yksityishenkilölle yhtäläisin ehdoin on myös yksityisillä yrityksillä (mm. sähköyhtiöt, teleoperaattorit, auton pakollisen liikennevakuutuksen tarjoajat) on lakisääteinen yleispalveluvelvollisuus asiakkaan poliittisesta kannasta riippumatta (ainakin toistaiseksi).
Fyysinen toimitila on erittäin olennaista infrastruktuuria ja pakollinen edellytys monenlaiselle, internetin ulkopuolella tapahtuvalle tekemiselle ja poliittiselle toiminnalle. Me avoimesti kansallismieliset toimijat olemme yhteiskunnassa niin taloudellisesti kuin muillakin tavoin usein altavastaajan asemassa, eikä toistaiseksi ole löytynyt ketään yksittäistä miljoonääriä tai säätiötä tukijaksemme (joita muun muassa vihervasemmistolla on merkittävissä määrin, mikä selittää hyvin suuren osan heidän saavuttamastaan vaikutusvallasta) joka turvaisi toimitilojen saatavuuden, sekä sellaista on myös turha passiivisesti istuskellen odottaa. Siispä Kansallismielisten Liittouma ry on tarttunut tuumasta toimeen.
Miksi lähdin projektiin?
Liityin itse Kansallismielisten Liittouma ry:hyn kuultuani yhdistyksen mm. ”Operaatio Kotkanpesä” sekä ”Kotipesä” -nimillä kulkevasta kaupallista voittoa tavoittelemattomasta hankkeesta, jonka tarkoituksena on rahankeräyksen ja talkootöiden avulla ostaa yhdistyksen omistama kiinteistö ja perustaa sinne tilat monenlaisen kansallismielisen toiminnan kuten musiikkikeikkojen, kokousten ja seminaarien järjestämistä varten. Olin nimittäin itse paasannut vastaavanlaisen ”kansallismielisten toimintakeskuksen” tai ”päämajan” tarpeesta jo vuosia, mutta en aikaisemmin ollut löytänyt ihmisiä jotka olisivat olleet tarpeeksi motivoituneita aloittamaan tällaisen projektin konkreettisen toteuttamisen.
Vaikka saamani kuva liittoumasta tai sen näkyvimmistä aktiiveista oli jokseenkin ristiriitainen, en epäillyt hetkeäkään hakea jäsenyyttä ja pyrkiä mukaan toteuttamaan projektia. Tärkeintä on, että tehdään, ja että on alusta millä tehdä.
Miten projekti edistää kansallismielisyyttä? Miten vastaan usein kuultuihin ennakkoluuloihin ja kritiikkiin projektia kohtaan?
Uskon että projektin tavoitteena olevalla toimintakeskuksen perustamisella on onnistuessaan ennen kaikkea metapoliittisesti tärkeä vaikutus, joka on kiteytetty hyvin alla siteeratussa, hommaforumille nimimerkin ”Liqua” kirjoittamassa kommentissa (4):
”Omasta mielestäni tuo kotkanpesä-nimi haiskahtaa vähän larpilta ja olisin itse ottanut nimeksi Karhunpesän tai pelkän ”Kansallismielinen Toimintakeskus” tms, mutta itse projektin idea on ehdottoman kannatettava ja lahjoitin tähän hieman alle 15 euroa. Juuri tälläistä kansallismielisten omaa infrastruktuuria tarvitaan ns. ”cancel culturen” ja ”deplatformingin” vastaisessa taistelussa, ja uskon että projekti onnistuessaan tuottaa valtavat määrät peräkipua poliittisen vastapuolen leirissä, kun he eivät enää voi sabotoida kaikkia kansallismielisten tapahtumia ”someraivolla” ja painostamalla/uhkailemalla tilojen vuokranantajia. Projekti voi myös toimia inspiraationa uusille, tätä suuremmille hankkeille, metapoliittinen merkitys on siis kiistaton.”
Kuten kommentissa vihjataankin, on täysin toisarvoista vaikka projektissa saataisiin aikaan ”vain” Etelä-Suomen suurista kaupungeista yli tunnin ajomatkan päässä sijaitsevan, ankean kyläkoulun hankkiminen kansallismielisten liittoumalle. Ja vaikka projektin työnimi olisi jonkun mielestä tyhmä tai sen taustalla olevan yhdistyksen ja ihmisten imago enemmän ammattikoulun kuin yliopiston mieleen tuova, sen toteuttaminen ja sitä varmasti seuraavat someraivot, ehkä jopa tuhopolttoyritykset ja muu julkisuus ovat silti edistysaskel.
Monet ovat tilojen epäämisiä koskeviin tapauksiin liittyvien someväittelyiden yhteydessä kuulleet vasemmistolaisten suusta talousoikeistolaisia argumentteja kuten ”mikä estää perustamasta omaa esiintymispaikkaa?” tai ”yksityinen yritys saa valita asiakkaansa”. Nämä argumentit lepäävät sen olettaman varassa, että kansallismieliset toimijat ovat vähävaraisia puliukkoja tai eivät muutoin jaksa kuitenkaan perustaa omia tilojaan. Kun kansallismieliset vihdoin perustavatkin omat tilansa, joutuvat myös vähemmän häiriintyneet vastapuolen edustajat paljastamaan todelliset nahkansa ja vaatimaan omaisuuden suojaan ja yhdistymisvapauteen puuttumista entistäkin kyseenalaisemmalla tavalla, joka olisi omiaan herättämään useita yrittäjiä siihen todellisuuteen, ettei someaktivistien yhteydenotoissa olekaan koskaan ollut kyse viattomasta huolesta heidän yrityksensä mainetta ja muita yksityisiä, kapitalistisia intressejään kohtaan.
Käppäistä ja vähemmän kunnianhimoista, mutta ajatusleikeistä tekemiseksi edennyttä projektia seuraa paljon todennäköisemmin ”kun nuo onnistuivat, niin varmasti mekin” -ajatukset ja uudet kriitikoiden mielestä paremmat hankkeet, kuin vaihtoehtoisessa tapahtumainkulussa jossa yhtään mitään ei olisi saatu aikaiseksi. Projekti toiminee myös suunnannäyttäjänä muunlaisen kansallismielisen infrastruktuurin ja instituutioiden kehittämiseen.
Arvioisin itse että keräyksen avulla tulisi saada kasaan vähintäänkin 70 000 euroa, joka yhdelle kansallismieliselle on varmasti iso määrä rahaa. Jaettuna esimerkiksi itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueeseen osallistuvien lukumäärällä (n. 1500) tarvittava summa (46,60 €) yhtä lahjoittajaa kohti on edelleenkin suurehko. Olettaisin kuitenkin, että ahkeralla projektista tiedottamisella voimme tavoittaa esimerkiksi ainakin prosenttia perussuomalaisia vuonna 2019 äänestäneiden ihmisten kokonaismäärästä (5388), jolloin tarvittava keskimääräinen lahjoitussumma olisi n. 13 euroa. Tämän saavuttaminen ei missään nimessä ole mahdotonta, kun ottaa lisäksi huomioon myös jäljempänä selostettavan, laajemman ja rajat ylittävän nationalistiskenen tavoittavan virtuaalivaluuttakeräyksen, jos ja kun se saadaan käyntiin.
Mitä olen itse tehnyt projektin eteen?
Oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneena sekä työoikeudellisen, työnantajayrityksen mainetta ja työsuhteen päättämistä koskevan oikeustieteen pro gradu -tutkielman kirjoittaneena olen toiminut projektissa juridisena neuvonantajana muun muassa rahankeräyslakiin liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä. Olen myös lahjoittanut kolmenumeroisen summan euroja rahankeräystilille, sekä suunnittelen lahjoittavani enemmän kryptovaluuttojen muodossa.
Mitä toivon projektin etenemiseltä?
Kryptovaluutat käyttöön:
Myös virtuaalivaluuttoihin eli kryptoihin perehtyneenä harrastelijana olen pyrkinyt edistämään kryptolahjoitusten ottamista yhdeksi rahankeräyksen muodoksi projektissa. Kryptovaluuttojen, kuten Moneron (XMR), Bitcoinin (BTC) sekä nk. stablecoinien (USDT, BUSD jne) keräämisestä on säädetty uudehkossa, vuonna 2020 voimaan tulleessa rahankeräyslaissa. Uskon että kryptolahjoitukset mahdollistamalla projekti voi saada merkittäviäkin määriä sellaisia varoja, jotka muuten jäisivät keräämättä. Esimerkiksi yhdistämällä kryptot sekä kansainvälisen, uskottavan tiedotuksen projektista, voimme ensinnäkin tavoittaa Suomea laajemman yleisön sekä saada lahjoituksia muissa valtioissa asuvilta nationalisteilta, jotka painivat omissa maissaan samankaltaisen ongelmien kanssa ja kokevat sympatiaa projektiamme kohtaan, mutta eivät yksityisyyteen tai kansainvälisiin pankkisiirtoihin liittyvistä syistä muuten saisi lahjoitusta aikaiseksi. Kryptovaluutat – varsinkin Monero (XMR) – mahdollistavatkin yksityisyyden suojelun paremmin kuin tavanomaisessa tilisiirrossa, jossa paljastuu yleensä lahjoittajan koko nimi. Kryptojen hyödyntäminen vaikeuttaa myös merkittävästi poliittisesti motivoitunutta rahaliikenteen häiritsemistä, joka onkin ollut eräs nk. deplatforming/cancel culture -ilmiön muoto: Muun muassa punavihreän agendan kanssa ristiriitaisia mielipiteitä omaavien yritysten ja järjestöjen käyttämiä tavanomaisia maksunvälityspalveluyrityksiä sekä pankkeja on painostettu lopettamaan pankkitilin tai muiden palvelujen tarjoamisen heille. Twitterissä ja muualla vaahtoavien kulttuurimarxistien harmiksi kryptovaluuttojen taustalla oleva hajautettu lohkoketjuteknologia ei pysty kuulemaan heidän ukaasejaan.
Muuta:
Toivon että saisimme rahalahjoitusten ohella ihmisiä myös tiedottamaan muita tuntemiaan kansallismielisesti ajattelevia sekä nykyiseen ilmapiiriin kriittisesti suhtautuvia ihmisiä keräyksestä ja ennen kaikkea sen merkityksestä ns. suuressa kuvassa. Kyse ei ole pelkästään maapohjasta ja sille rakennetusta talosta.
Lopuksi
Suosittelen jokaista kansallismielistä lahjoittamaan tähän projektiin juuri sen verran rahaa kuin vain kykenee. Varsinkin niillä kansallismielisillä, jotka eivät rahaan tai työelämään vedoten uskalla osallistua omalla nimellään ja kasvoillaan ideologiseen toimintaan on mielestäni jopa jonkinasteinen moraalinen velvollisuus tukea tätä projektia lahjoituksin.
Ymmärrän, että nykyisessä ilmapiirissä vertaispaine, pelko työpaikan ja asuntolainan tai perheen elättämiskyvyn menetyksestä on suuri tekijä joka estää lähtemästä mukaan toimintaan. Nyt tällaisilla ihmisillä on kuitenkin tilaisuus vaikuttaa asioihin rahalla.
Jokaisen tulee myös ymmärtää, ettei kansallismielisillä toimijoilla ole takanaan miljardöörien, euroopan unionin ja yksityisten säätiöiden tarjoamaa valtavaa rahallista tukea tai SETA:n kaltaisia suuria poliittisin perustein jaettavia valtionavustuksia saavia järjestöjä kuten arvoliberaalia ja punavihreää agendaa ajavilla tahoilla.
Muistutan että kyse on laillisesta, poliisihallituksen hyväksymästä rahankeräyksestä yhdistykselle ja niiden keskeisten perusoikeuksien käytöstä, joita kansallismielisillä vielä on. Pelot ”listalle joutumisesta” ovat vuoden 2017 hyväksytyn nk. tiedustelulakipaketin jälkeisenä aikana huono tekosyy olla lahjoittamatta. Yhdistys huolehtii henkilötietojen suojasta tietosuojalakeja noudattaen.
Projektiin voi tutustua täällä.
Viljam Nyman
Olin jo aikeissa sanoa, että wolfschantsekin sopisi toimenkuvaan.. Siinä on myöskin historian havinaa.
HIeno idea ja toivotaan onnistuvan mahdollisimman pian. Onneksi on paljon vapaita tiloja vuokrattavana ja myytävänä, vaikka se johtuu punaviher-hallituksen mokista. Jos hallituksen epäonnistunut toiminta nyt johtaakin siihen, että kansallismielisille tarjoutuu hyvät ja edulliset tilat, se on hieno juttu.