Vaikka taideopiskelija Hanna Schilleriä syytetään murhayrityksestä ja äärivasemmistolaisen Vasarajengin jäsenyydestä, hänelle on myönnetty arvostettu valtion rahoittama 30 000 euron palkinto.
Hanna Schiller, saksalainen taideopiskelija, jota syytetään murhayrityksestä ja kuulumisesta surullisenkuuluisaan äärivasemmistolaiseen ”Vasarajengiin”, on saanut 27. liittovaltion taideopiskelijapalkinnon. Kyseinen palkinto on arvostettu valtion tukema kunnianosoitus, johon liittyy 30 000 euron palkintorahat ja ylimääräinen tuotantotuki.
Schiller on ollut tutkintavankeudessa toukokuusta 2024 lähtien, ja häntä vastaan on nostettu virallinen syyte hänen osallisuudestaan Antifaan liittyvän Vasarajengin tekemiin väkivaltaisiin hyökkäyksiin, muun muassa Budapestissä, jossa jengi pahoinpiteli raa’asti yhdeksää ihmistä, joita se ”epäili oikeistolaisiksi” vuonna 2023.
Syytteessä todetaan, että Schiller ja muut pitivät yhtä uhreista maassa hyökkäyksen aikana, kun muut hakkasivat häntä tajuttomaksi vasaroilla, mikä syyttäjien mukaan olisi voinut johtaa kuolemaan.
Näistä syytteistä huolimatta Schiller nimitettiin Nürnbergin taideakatemiaan, jossa hän on edelleen kirjoilla. Nimitys tapahtui kuukausia hänen pidätyksensä jälkeen, ja näyttää siltä, että nimitys tehtiin täysin tietoisena oikeudenkäynnistä.
Palkinnon myöntävät viime kädessä liittovaltion opetusministeriö ja Saksan ylioppilaskuntien liitto arvioituaan oppilaitosten esittämät ehdokkaat.
Kuten Tichys Einblick kertoo, palkintolautakunta kehui Schillerin töitä ”täsmällisistä poliittisista kuvista” ja sen keskittymisestä ”rakenteelliseen väkivaltaan ja valtaan”, ja mainitsi naisten hiuksista tehdyt teokset esimerkkeinä hänen nykyisten sosiaalipoliittisten kysymysten tutkimisesta. Virallisessa tiedotteessa ei mainittu syytteitä tai hänen vangitsemistaan.
”Avoimuuden ja suvaitsevaisuuden kannalla ja kaikenlaista ääriajattelua ja väkivaltaa vastaan”
Akatemian virkamiehet ovat puolustaneet ehdokkuutta vedoten sitoutumiseen syyttömyysolettaman periaatteeseen. ”AdBK Nuremberg kohtelee häntä kuin ketä tahansa opiskelijaa, kunnes tuomio on julistettu”, koulu sanoi kirjallisessa vastauksessaan tiedusteluihin.
Akatemia kuitenkin toteaa toiminta-ajatuksessaan, että se on ”avoimuuden ja suvaitsevaisuuden kannalla ja kaikenlaista ääriajattelua ja väkivaltaa vastaan”.
Kriitikot sanovat kuitenkin, että palkinto osoittaa, ettei väkivaltaisia ääriliikkeitä voida hyväksyä, ja viittaavat Schillerin väitettyihin rikoksiin, joihin kuuluu muun muassa harkittuja hyökkäyksiä vasaroita ja pippurisumutetta käyttäen. Jengin kohteina olivat tiettävästi oikeistolaisiksi uskotut henkilöt, joita he väijyivät ja hakkasivat ilman mitään syytä. Syyttäjien mukaan Schiller oli suoraan osallisena useiden uhrien kiinnipitämisessä ja taltuttamisessa pahoinpitelyjen aikana, joista yksi sai yli 15 iskua päähänsä.
Muut jengin jäsenet on jo tuomittu. Dresdenin tuomioistuin tuomitsi Lina Engelin viideksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen kesäkuussa 2023, ja kolme hänen anarkistitoveriaan sai lievempiä tuomioita. Toinen jäsen tuomittiin seuraavana tammikuussa kolmeksi vuodeksi unkarilaiseen vankilaan.
Saksan poliisi pidätti 31-vuotiaan ääriryhmän johtajaksi epäillyn Johann Guntermannin, joka oli ollut vuosia karkuteillä, otettuaan hänet kiinni Leipzigin lähellä viime vuoden marraskuussa.
Schiller sai 30 000 euron palkintorahojen lisäksi 18 000 euron stipendin, jolla rahoitetaan taidenäyttelyä, joka on tarkoitus avata marraskuussa 2025 alkavaksi suunnitellussa näyttelyssä Bonnin Bundeskunsthallessa.
Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen toinen johtaja Alice Weidel kommentoi uutista ja väitti, että Schillerin väkivaltainen aktivismi saattoi itse asiassa olla keskeinen syy palkinnon saamiseen.
”Äärivasemmistolainen Hanna Schiller, jonka väitetään kuuluvan ’vasarajengiin’, saa valtion tukeman 30 000 euron arvoisen taidepalkinnon, ei ehkä ’aktivismistaan’ huolimatta, vaan juuri sen vuoksi.” Ei veronmaksajien rahoja väkivaltaiselle vasemmistoextremismille!” Weidel kirjoitti X:ssä.
Opetusministeriö ja Nürnbergin akatemia eivät ole vielä tarkistaneet kantaansa tai ottaneet kantaa siihen, onko valtionpalkinnon myöntäminen tarkoituksenmukaista henkilölle, jota syytetään parhaillaan murhayrityksestä ja väkivaltaisesta ekstremismistä.
On epäselvää, perutaanko palkinto ja siihen liittyvät varat, kun tuomio on annettu.
Myös Suomen äärivasemmistolla kytköksiä Vasarajengiin – Li Andersson vieraili tukitilaisuudessa joulukuussa
Entinen opetusministeri ja Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, nykyinen EU-meppi Li Anderson osoitti kummallista suhtautumista poliittiseen rikollisuuteen osallistumalla äärimmäisen brutaaleihin vasarahyökkäyksiin syyllistyneen ryhmän tukitilaisuuteen joulukuussa. Valtamedia vaikeni täysin asiasta.
Lisäksi erilaiset antifasistiset ryhmittymät Suomessa ovat ilmaisseet tukensa Vasarajengin väkivallalle. Esimerkiksi talonvaltauksista Helsingissä tutun antifaryhmä Squat Hillan helmikuussa valtaamassa Kontulan Lammikon päiväkodissa oli jäsenten haastattelun mukaan tarkoitus kirjoittaa yhdessä tukikirjeitä Unkarissa oleville poliittisille vangeille. Tämä jäi tekemättä, kun poliisi tyhjensi tilat valtaajista 19. helmikuuta noin viikon jatkuneen valtauksen jälkeen.
Lähde: Remix News
Suomen media ei ole tainnut kirjoittaa sanaakaan koko ”vasarajengistä”, edes siitä että yksi heistä vapautettiin kun valittiin EU parlamenttiin.
Varmaan olisi aika paljon ollut kirjoituksia jos kyseessä olisi ”äärioikeistolainen” ryhmä.