Rahoitusvakausvirasto on julkaissut arvion suomalaispankkien valmiudesta kriisinratkaisuun, jolla ehkäistään pankkien kaatumisen laajamittaisia vaikutuksia. Pankit ovat hyvin varautuneita tappioiden kattamiseen ja uudelleenpääomitukseen kriisinratkaisun yhteydessä. Niiden on kuitenkin edelleen kehitettävä prosessejaan, toimintatapojaan ja IT-järjestelmiään, jotta mahdollinen kriisinratkaisutilanne voidaan hoitaa sujuvasti. Erityisesti kriisinratkaisutilanteessa tarvittavan tiedon tuottamisessa pankeilla on edelleen haasteita.
Rahoitusvakausviraston (RVV) uudessa raportissa arvioidaan kattavasti suomalaispankkien kriisinratkaisuvalmiuksia vuoden 2024 lopussa. Pankeilta edellytetään valmiuksia muun muassa tappioiden kattamiseen, uudelleenpääomitukseen, varainhankintaan ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Lisäksi niiden on huolehdittava tiedonhallinnasta, viestinnästä sekä mahdollisesta toiminnan uudelleenjärjestämisestä. Nämä vaatimukset tarkentuvat vuosittain kriisinratkaisusuunnittelutyön yhteydessä.
”Pankkikriisi voi horjuttaa koko yhteiskuntaa. Tämän vuoksi pankkien taloudelliset vaikeudet on ratkaistava hallitusti, nopeasti ja tehokkaasti. Pankkien kriisinratkaisu on haastava tilanne, johon niin viranomaisten kuin pankkien tulee olla hyvin varautuneita. Pankit ovat viime vuosien aikana panostaneet merkittävästi kriisinratkaisuvalmiuksiensa parantamiseen. Raportissa arvioiduilla pankeilla ei ollut kriittisiä puutteita valmiuksissaan, vaikka kehitettävää on myös jatkossa”, toteaa RVV:n ylijohtaja Jaakko Weuro.
Kriisinratkaisujärjestelmän tavoitteena ongelmapankkien hallittu alasajo tai toiminnan uudelleenjärjestely
Aiemmat finanssikriisit ovat osoittaneet, kuinka yhden pankin ongelmat voivat levitä laajemmalle ja vaarantaa koko rahoitusjärjestelmän vakauden. Tuolloin viranomaisilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin pelastaa isot ja rahoitusmarkkinoiden kannalta merkittävät pankit julkisin varoin. Pankkikriisien kustannukset kasvoivat niin suuriksi, että ne uhkasivat jopa joidenkin valtioiden maksukykyä.
Pankkikriisien hallintaa varten oli tarpeen luoda kokonaan uusi sääntelykehikko, joka antaa viranomaisille tehokkaat keinot puuttua ongelmatilanteisiin. Suomessa näitä valtuuksia käyttää Rahoitusvakausvirasto. RVV voi asettaa kaatuvan pankin kriisinratkaisumenettelyyn, jos se on välttämätöntä pankin kriittisten palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi, rahoitusmarkkinoiden vakauden säilyttämiseksi ja veronmaksajien kustannusten minimoimiseksi.
Kriisinratkaisutoimenpiteiden vaihtoehtona on pankin asettaminen konkurssiin. Tämä voidaan tehdä, mikäli edellä mainitut kriisinratkaisun tavoitteet eivät vaarannu. Tällaisessa tilanteessa asiakkaiden talletukset turvataan talletussuojajärjestelmän kautta, eli RVV maksaa tallettajille talletussuojakorvaukset seitsemässä työpäivässä talletussuojarahaston varoista.
Nyt julkaistussa raportissa RVV avaa, kuinka arvio kriisinratkaisutoimien soveltamisen tai konkurssiin asettamisen välillä tehdään. Raportissa kerrotaan myös ensimmäistä kertaa, mille RVV:n toimivaltaan kuuluville pankeille sovellettaisiin kriisinratkaisutoimia, mikäli pankki joutuu vakaviin taloudellisiin ongelmiin. RVV:n tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä kriisinratkaisujärjestelmän toimintaan. Jatkossa RVV julkaisee arvion pankkien kriisinratkaisuvalmiuksista vuosittain.
Lähde: Rahoitusvakausvirasto
