Alankomaissa sijaitsevan Doezumin asukkaat vastustavat suunnitelmia sijoittaa suuria ryhmiä turvapaikanhakijoita tilapäismajoitukseen kaupunkinsa laitamille.
Alankomaiden turvapaikkapolitiikan muutos aiheuttaa levottomuutta Doezumin kaltaisissa pikkukaupungeissa, joissa suunnitelmat 100 pakolaisen majoittamisesta väliaikaiseen siirtokuntaan ovat herättäneet paikallista vastustusta.
Alankomaiden hallituksen lopetettua oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden automaattisen etuoikeusjärjestelyn sosiaalisessa asuntotarjonnassa kunnat etsivät nyt vaihtoehtoja. Yksi tällainen toimenpide, niin sanotut ”siirtokunnat”, on herättänyt vastareaktioita asukkaissa, jotka ovat huolissaan sosiaalisista jännitteistä ja kotouttamisen puutteesta.
Groningenin Doezumin kylässä asuu vain 700 asukasta, ja nyt se on yhtäkkiä joutunut turvapaikka-asuntoja koskevan kansallisen keskustelun keskiöön. Westerkwartierin kunta suunnittelee rakentavansa kylän laidalla sijaitsevalle kiinteistölle kymmeniä mökkejä 100 turvapaikanhakijan majoittamiseksi.
Paikalliset asukkaat, jotka saivat tietää suunnitelmasta vasta kirjeen välityksellä, sanovat, että päätös tuli heille yllätyksenä.
”25-vuotias poikani on yrittänyt löytää asuntoa jo vuosia, mutta mitään ei ole saatavilla”, kylän asukas Sonja sanoi De Telegraaf -lehdelle. ”Silti asuntoja kaukaa tuleville ihmisille ilmestyy yhdessä yössä. Miten se on reilua?”
Toiset ovat huolissaan siitä, että suurin osa uusista tulijoista on nuoria, naimattomia miehiä.
”Siitä seuraa vain ongelmia”, eräs huolestunut kyläläinen huomautti.
Jännitteet kärjistyivät, kun kunnan tiedotustilaisuus peruttiin äkillisesti suuren yleisön kiinnostuksen vuoksi.
”Totta kai koko kylä haluaa vastauksia”, sanoi eräs iäkäs asukas. ”Tämä on suurin muutos, jonka olemme nähneet täällä 35 vuoteen!”
”Tilapäisiä siirtokuntia”
Alankomaiden lain mukaan kuntien on majoitettava tietty määrä statuksen haltijoita kuuden kuukauden välein. Westerkwartierin on löydettävä asunto vähintään 42 pakolaiselle huhtikuun 1. päivään mennessä tai vaarana on, että maakunta osoittaa heille asuinpaikat muualla kunnassa.
Monet kunnat kamppailevat kuitenkin valtakunnallisen asuntopulan vuoksi. Viime vuonna noin 50 kuntaa täytti kiintiönsä, mutta lähes 300 jäi siitä jälkeen. Kun sosiaalisesta asuntotarjonnasta on pulaa, kunnat joutuvat etsimään vaihtoehtoja, kuten hotellimajoitusta ja tilapäisiä ”siirtokuntia”, kuten Doezumiin ehdotettu.
Alankomaiden hallitus, joka kääntyi huomattavasti oikealle sen jälkeen, kun Geert Wildersin Vapauspuolue (PVV) voitti eniten paikkoja marraskuussa 2023, on luvannut toteuttaa ”tiukinta turvapaikkapolitiikkaa, mitä Alankomaissa on koskaan nähty”, mutta tähän mennessä radikaaleja toimenpiteitä on toteutettu hyvin vähän sen jälkeen, kun välttämättömät koalitioneuvottelut keskustalaisempien puolueiden kanssa vesittivät suunnitelmia.
Pyrkiessään poistamaan turvapaikanhakijat sosiaalisten asuntojen rekistereistä ja keventämään samalla paineita täpötäysiin turvapaikkakeskuksiin hallitus ilmoitti siirtymäkauden asumisyksiköt toimivaksi lyhyen aikavälin ratkaisuksi.
”Kannatan pakolaisten asuttamista, mutta en meidän kylään”
Turvapaikkaministeri Marjolein Faberin ilmoittamien suunnitelmien mukaan paikallisviranomaiset, jotka perustavat tämäntyyppisiä majoituspaikkoja, saavat vuosittain yli 21 000 euroa valtion rahoitusta turvapaikanhakijaa kohti.
Kriitikot kuitenkin väittävät, että suunnitelma vain siirtää suuria turvapaikanhakijaryhmiä paikasta toiseen ja luo uusille alueille maahanmuuttajayhteisöjä, jotka eivät auta kotoutumisessa ja pahentavat sosiaalisia jännitteitä.
”Jos muutama sata ihmistä laitetaan yhteen paikkaan, se alkaa tuntua uudenlaiselta turvapaikkakeskukselta”, varoitti Alankomaiden kuntaliiton (VNG) varapuheenjohtaja ja Doetinchemin kunnanjohtaja Mark Boumans. ”Millainen ilmapiiri tulee olemaan? Oppivatko he hollantia, löytävätkö he töitä vai jäävätkö he vain eristyksiin? Mitä se merkitsee lähikunnille?”
”Kannatan pakolaisten asuttamista, mutta en ahtaamalla 100 ihmistä yhteen kylän laidalle”, lisäsi paikallinen Doezumin asukas Peter. ”Aiemmin he saapuivat pienempinä joukkoina ja heistä tuli naapureitamme. Nyt he jäävät eristyksiin keskenään, erilleen meistä.”
Alankomaissa suunnitellaan edelleen laajoja uudistuksia, ja maan hallitus vakuuttaa, että kyseessä on ”lyhytaikainen toimenpide ennen maan turvapaikkapolitiikan laajamittaisia muutoksia.”
”Minä olen ministeri, joka ryhtyy konkreettisiin toimenpiteisiin saadakseen maahanmuuton todella hallintaan. Meidän on tehtävä kaikkemme”, Faber sanoi puheessaan Alankomaiden parlamentille viime vuoden marraskuussa.
On ehdotettu lainsäädäntöä, jolla lopetetaan turvapaikanhakijoiden automaattinen siirtyminen pysyvään oleskelulupaan viiden vuoden kuluttua, pannaan täytäntöön tiukemmat perheenyhdistämissäännöt, lisätään karkotusvaltuuksia, rakennetaan lisää säilöönottoyksiköitä ja romutetaan hajasijoituslait, joilla säännellään turvapaikanhakijoiden jakautumista Alankomaiden kuntiin.
Aiemmin tässä kuussa suunnitelmia arvosteltiin valtioneuvoston neuvoa-antavan elimen raportissa, mutta Faber vakuuttaa, ettei hänellä ole juurikaan aikomusta tehdä merkittäviä muutoksia lainsäädäntöön.
”Ehkä piste ja pilkku, mutta siinä kaikki”, PVV:n ministeri toteaa. ”Olen vakuuttunut siitä, että lakimieheni ovat tehneet hyvän ehdotuksen. Neuvot eivät ole sitovia – voin tehdä niillä mitä haluan.”
Lähde: Remix News
Todennäköiseti muslimeja, alkaa maksumiesten ja naisten uudelleen koulutus, tavoitteena pimeän keskiajan arvojen ymmärtäminen ja ennenkaikkea niiden hyväksyminen samoin kuin omien elämänarvojen toisarvoistaminen.
Väliaikaisia tietenkin, kuten meillä, 10 vuotta on täälläkin mulkoiltu tunkeutujien etuoikeuksia, asunnoissa, terveydenhoito jne, kantaväkeen kuuluvat saavat tuskailla ongelmiensa kanssa.
Mahtaa pienen kyläpahasen elämä radikaalisti muuttua pahempaan. Rikollisuus rehottaa, lasten, naisten ja vanhusten elämä käy taatusti sietämättömäksi.