Ruotsin Maahanmuuttoviraston Märstassa sijaitsevaa säilöönottokeskusta koskevassa pitkässä raportissa kuvataan täysin rappeutuneita viranomaisia. Säilöönottokeskuksessa on karkaamisia, huumeita ja aseita, ja henkilökunnan keskuudessa on meneillään etnisiä konflikteja. Maahanmuuttoviraston johto ei kuitenkaan näytä olevan kovin huolissaan tilanteesta.
Karkotuspäätöksen saaneet maahanmuuttajat sijoitetaan säilöönottokeskuksiin odottamaan toimenpiteen täytäntöönpanoa. Säilöön otetut henkilöt ovat erityisen vaikeita tapauksia, esimerkiksi jos on olemassa pakenemisen vaara tai jos tuomioistuin on tuominnut maahanmuuttajan karkotukseen.
Märstan säilöönottokeskuksessa tapahtuu säännöllisin väliajoin karkaamisia. Viime vuoden toukokuussa katosi viisi ihmistä, joista kolme löydettiin. Kaksi muuta katosi kuitenkin jäljettömiin. Tapahtumaraportissa kuvataan, kuinka henkilökuntaa uhattiin väkivallalla.
Nimettömänä pysyttelevä työntekijä kertoi Fokusille, että henkilökunnalle ei kerrottu, että uhkaavan tai väkivaltaisen tilanteen sattuessa olisi pitänyt painaa poliisin hälytyskelloa, jolloin poliisi olisi päässyt paikalle paljon nopeammin.
Sama lähde todistaa, että Ruotsin Puolustusvoimissa vallitsee kaoottinen tilanne, jossa on huono johtaminen, nepotismi ja yleisesti ottaen vaarallinen ja epämiellyttävä työympäristö. Kritiikkiin yhtyy useita muita työntekijöitä, jotka myös haluavat pysyä nimettöminä.
Henkilökunta salakuljettaa huumeita
Säilöönottokeskuksen vankien esittämät puhtaat tappouhkaukset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Huumeita on löydetty useaan otteeseen, jopa pandemian aikana, jolloin vierailukielto oli voimassa.
”Tämä on yksiselitteinen todiste siitä, että henkilökunta salakuljetti huumeita vangeille. Vierailuja ei sallittu tuona aikana”, sanoo yksi lähteistä.
Muita säännöllisesti löydettyjä esineitä ovat erilaiset aseet, kuten veitset tai muut terävät esineet.
Turvallisuuspuutteet, kuten vajaamiehitys, ovat yleisiä. Ei myöskään ole harvinaista, että tapauksia ei koskaan ilmoiteta vaaratilanneraporteissa, vaan niistä vaietaan. Toisissa tapauksissa raportit ”pestään”, eikä niihin sisällytetä kaikkia yksityiskohtia. Niitä, jotka ilmaisevat huolensa, saatetaan syyttää ”yhteistyöhaluttomuudesta”.
Uskonnollinen painostus
Märstan säilöönottokeskuksen henkilökunta on hyvin moninaista, mikä johtaa toistuviin kulttuurisiin yhteentörmäyksiin ja muunlaisiin ongelmiin, kuten uskonnolliseen painostukseen.
Tammikuussa 2024 laaditussa vaaratilanneraportissa kuvataan, kuinka eräs työntekijä aiheutti muille ”ei-toivottua uskonnollista painostusta” ja että hänen käytöksensä ”koetaan tehtävän suorittamiseksi, koska hän on useaan otteeseen muun muassa yrittänyt saada muita virkamiehiä kääntymään islaminuskoon tai muuten harjoittanut ei-toivottua uskonnollista painostusta”.
Kollegan harjoittama painostus sai useat toimihenkilöt tuntemaan itsensä painostetuiksi. Erästä kristinuskoon kääntynyttä kuulusteltiin ja pyydettiin palaamaan islamiin, mikä johti hänen eroamiseensa.
Työpaikalla ei puhuta ruotsin kieltä
Ramadan johti henkilöstöongelmiin ja riitoihin. Toinen monikulttuurinen ongelma on se, että työntekijät puhuvat työpaikalla toisilleen äidinkieltään.
”Olen hyvin väsynyt siihen, että työpaikalla on puhuttu paljon arabiaa. Jos siellä on esimerkiksi kahdeksan arabia ja minä olen ainoa ruotsalainen, henkilöstöhuoneessa on puhuttu monta kertaa arabiaa. Olen hyvin ystävällinen ja diplomaattinen. En sano mitään, mutta se on ollut minusta hyvin poissulkevaa”, eräs lähde kertoo.
Myös etniseen alkuperään perustuvaa nepotismia esiintyy, sillä kurdit hallitsevat kahden osaston henkilöstöä. Eräs lähde kuvailee sitä ”perheyritykseksi”.
Samanaikaisesti karkotuksiin liittyvät ongelmat jatkuvat. Joko karkotettava aiheuttaa niin paljon sotkua, että lentoyhtiö kieltäytyy ottamasta häntä vastaan, tai sitten kohdemaa kieltäytyy ottamasta kansalaisiaan vastaan. Tämä puolestaan johtaa siihen, että hylätyt maahanmuuttajat päästetään takaisin yhteiskuntaan 12 kuukauden kuluttua.
Monimuotoisuuden puolustamista
Minne he menevät, sitä ei tiedä kukaan. Ruotsin maahanmuuttoviraston lehdistöpäällikkö Jesper Tengroth ei näytä pitävän asiaa ongelmana. Kun Fokus kysyy, miten voi olla mahdollista, että suurella enemmistöllä säilöönottokeskuksen työntekijöistä on ei-eurooppalaiset juuret ja vain noin viidellä prosentilla on ruotsalaiselta kuulostava nimi, vastaus on:
”Mikä on ulkomaalaiselta kuulostava nimi? Sinä olet se, joka istut ja katselet nimilistoja ja tulkitset sen perusteella, mitä ajattelet ja tunnet siitä, miltä nimi näyttää. Näin se on koko yhteiskunnassa. Miltä se näyttää McDonald’sissa? Miltä se näyttää parlamentissa? Uskon, että sieltäkin löytyy ihmisiä, joiden nimet kuulostavat ulkomaalaisilta”, hän sanoo.
Lähde: Samnytt
Kysykää vaikka meidän presidentiltä niin monikulttuurisuus on rikkaus ja Ruotsi maailman turvallisin maa.
Kuka hullu sen Stubbinkin oikeasti äänesti presidentiksi?
Ite ”Stupelosta” Löytyy kyllä semmoista, että tuon ei pitäsi kulkea edes vapaana, vaan olla elämänsä loppuun asti sellissä.
https://youtu.be/V3i8owwGnP4?si=otU6oYRw_1sUpk_y