Diplomaatit ja virkamiehet ovat tiettävästi ilmaisseet epäilyksensä siitä, olisiko käytännöllistä, että Eurooppa todella tarjoaisi 100 000 sotilaan vahvuisen kenttäarmeijan, joka toimisi rauhanturvaajina tulitauon jälkeisessä Ukrainassa.
Euroopan valtiot ovat erimielisiä siitä, olisiko käytännössä mahdollista luoda ja lähettää Ukrainaan elinkelpoiset rauhanturvajoukot teoreettisessa tulitauon jälkeisessä tilanteessa, jossa ne mahdollisesti vartioivat taistelujen uusiutumista loputtomiin, kuten on tapahtunut muissa jäädytetyissä konflikteissa viime vuosisadan aikana.
Brittiläinen The Times-lehti toteaa, että Euroopan pääkaupungit ovat erimielisiä tällaisen hankkeen järkevyydestä. Vaikka molemmat näyttävät olevan periaatteessa päättäneet osoittaa voimaa Venäjälle, ei tiettävästi ole päästy yksimielisyyteen siitä, miten tämä saavutetaan.
Sekä raportista että asianomaisten maiden julkisista, laajalti raportoiduista lausunnoista käy selvästi ilmi, että yhdessä leirissä on rauhanturvaajien ryhmä, johon kuuluvat Britannia, Ranska ja pohjoismaiset maat – Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska – jotka sanovat, että Euroopan pitäisi johtaa Ukrainaa.
Yksi raportin väittämistä ”lähteistä” sanoi, että Eurooppa voisi luoda 100 000 hengen rauhanturvajoukot yksin ilman että yhtään Yhdysvaltain ”saapasta astuu sen maaperälle”. Kuitenkin Euroopan valtioilla on vakava puute edistyksellisistä ilmavoimista, joita tarvitaan operaation onnistumiseksi. Vaikka operaatio voisikin toimia ilman amerikkalaisia etulinjan joukkoja, se olisi riippuvainen presidentti Donald Trumpin ”suostumuksesta” ja täydellisen ilmaherruuden saavuttamisesta Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän avulla sekä oletettavasti, vaikkei siitä vielä tässä vaiheessa puhuta, Yhdysvaltain ilmavoimien taistelulentopartioista.
Uusien konfliktien estäminen
Yksi Ukrainan sodan tähänastisista erityispiirteistä on ollut se, ettei Ukraina eikä Venäjä ole saavuttanut ilmaherruutta, mikä on mahdollistanut paluun historiallisiin taistelutapoihin, kuten juoksuhautasotaan. On epätodennäköistä, että yksikään eurooppalainen demokratia sitoisi joukkojaan tällaiseen tilanteeseen vapaaehtoisesti ilman täyttä luottamusta siihen, että ydinsotasateenvarjo suojaa sen joukkoja hyökkäyksiltä.
Rauhanturvaamisen kannattajien kannalta ongelmallista on myös se, että vaikka eurooppalaiset asevoimat ovat yleisesti ottaen teknisesti hyvin kehittyneitä, niitä ei ole tällä hetkellä viritetty jatkuviin operaatioihin. Viime vuosina on toistuvasti sanottu, että Natolla ei ole sotateollista kompleksia Ukrainan kaltaisen konfliktin toimittamiseen, ja sen armeijat kuluttaisivat ammusvarastonsa loppuun muutamassa päivässä.
Vaikka rauhanturvajoukkojen tarkoituksena ei olekaan taistella, ilman vahvaa pelotetta, joka perustuu siihen, että ne pystyvät hätätilanteessa uskottavasti taistelemaan, ne saattavat joutua kamppailemaan täyttääkseen aiotun tarkoituksensa eli estääkseen uusien konfliktien syntymisen.
Toisessa leirissä ovat Saksa, Puola ja Baltian maat – Viro, Latvia ja Liettua – jotka ovat tiettävästi syvästi huolissaan siitä, että monet eurooppalaiset joukot kerralla Ukrainassa jättäisivät Koillis-Euroopan, jolla on huomattava maarajansa Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa, vaarallisen vartioimattomaksi. Juuri nämä Baltian maat ja Puola tuntevat itsensä eniten uhatuiksi Venäjän ekspansiivisen toiminnan vuoksi, ei vain siksi, että ne ovat lähimpänä Moskovaa, vaan myös siksi, että ne kaikki ovat entisiä neuvostovaltioita.
Euroopan vastuu omasta puolustuksestaan
Timesin väite, että Baltian maat ovat kaikki samaa mieltä, tulee siitä huolimatta, että Liettuan puolustusvoimien ylipäällikkö Raimundas Vaiksnoras sanoi tällä viikolla, että maa osallistuisi todennäköisesti Ukrainan rauhanturvaoperaatioon. Myös Saksa on kyseenalainen. Liittokansleri sekä puolustusministeri ovat antaneet ristiriitaisia lausuntoja siitä, osallistuisiko Saksa operaatioon.
Joka tapauksessa nykyisellä hallituksella on hyvin todennäköisesti vain kolme viikkoa aikaa olla vallassa, sillä helmikuussa on edessä liittopäivävaalit, jossa kannatus on hyvin heikko.
Se, että Euroopan Naton jäsenillä ei ole kalustoa ilmaherruuden aikaansaamiseksi eurooppalaisessa maassa – vaikkei se olekaan EU:n tai Naton jäsen – on tarpeeksi kiusallista. Tämä seikka korostaa varmasti presidentti Trumpin toistuvaa kritiikkiä siitä, että maanosan pitäisi ottaa enemmän vastuuta puolustuksestaan. Ehkä vielä kattavammin nöyryyttävä on kuitenkin Timesin hahmottelema toinen skenaario: ”jos eurooppalaiset joukot eivät toteudu, niin tapahtuu YK:n rauhanturvajoukkojen sijoittaminen ”Intian, Bangladeshin ja Kiinan” joukkoihin Euroopan maaperällä.”
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistuvasti puhunut Naton rauhanturvaajien lähettämisestä maahansa. Zelenskyi on hiljaisesti hyväksynyt, että tulitauko saattaa olla tulossa – mistä Ukraina ei muuten juuri puhu – koska se olisi vastapainona ajatukselle, että Venäjä käyttäisi taukoa taisteluissa hyväkseen uudistaakseen joukkojaan tulevaa hyökkäystä varten. Zelenskyi on kuitenkin täysin varma, että mikä tahansa tällainen operaatio tarvitsisi amerikkalaisten osallistumista ja takuita, sillä – aivan kuten Timesin lähteet vihjaavat – eurooppalaiset valtiot eivät uskaltaisi lähteä liikkeelle ilman amerikkalaisen taustatuen turvaa.
Zelenskyi sanoi tammikuussa: ”Vaikka jotkut eurooppalaiset ystävät ajattelevat, että se on mahdollista, se ei ole mahdollista. Kukaan ei ota riskiä ilman Yhdysvaltoja.”
Venäjä puolestaan on reagoinut raivokkaasti ajatukseen siitä, että länsimaat estäisivät niiden hyökkäyksen Ukrainaan rauhanturvajoukkojen avulla, ja sen ulkoministeriö varoitti ”hallitsemattomasta eskaloitumisesta”.
Lähde: Breitbart
Ukraina ei ole EU maa eikä nato maa, eikä kyllä pidä ollakaan.
Silti EU maat ajaa itsensä konkurssiin Ukrainan takia, ja natomaat lähettää aseensa sinne niin että omat varastot on sitten tyhjänä.
Korruptio, vallan väärinkäyttö, ihmisoikeusloukkaukset kaikki on ihan samaa tasoa venäjän kanssa. Minkään demokratian puolesta he eivät todellakaan taistele, kuten euroopassa kansalaisille väitetään ja sillä tukea perustellaan.