Tanskan hallitus kutsuu koolle hätäkokouksen sen jälkeen, kun Donald Trump on ilmoittanut haluavansa, että Yhdysvallat liittää Tanskan Grönlannin saaren. Samaan aikaan Pohjoismaa saa tukea Saksalta ja Ranskalta. Asiasta kertovat saksalaiset ja ranskalaiset tiedotusvälineet.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kutsui viime torstaina muut puoluejohtajat koolle kriisikokoukseen, jota kuvaillaan kriisikokoukseksi. Asiasta kertoo Tanskan radio.
Kokouksen syynä on Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin lausunto, jonka mukaan hän haluaa, että Yhdysvallat ottaa haltuunsa Tanskan Grönlannin saaren.
Saksan tuki
Tanska saa tukea Yhdysvaltojen kanssa kärjistyneessä konfliktissa naapurimaasta Saksasta.
”Rajoja ei pitäisi siirtää väkisin”, Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi keskiviikkona pitämässään puheessa kommentoidessaan Trumpin viimeisintä siirtoa.
”Kaikkien valtioiden on noudatettava tätä periaatetta, olipa kyseessä sitten hyvin pieni maa tai suuri voimakas valtio.”
Saksan liittokansleri sanoi, että Yhdysvalloissa ei tunnu olevan ymmärrystä muiden valtioiden rajojen kunnioittamisesta.
Ranska: imperialismin muoto
Saksan hallituksen tiedottaja Steffen Hebestreit kieltäytyi keskiviikkona vastaamasta kysymykseen siitä, pidettiinkö Yhdysvaltain tulevan valtionpäämiehen huomautuksia vakavana uhkana, mutta lisäsi, että saksalaiset olivat ”panneet ne merkille”.
Vain tunteja ennen Berliinin marssia myös Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot kommentoi Trumpin huomautuksia radiohaastattelussa.
”Ei ole epäilystäkään siitä, että EU ei salli minkään muun valtion maailmassa, olipa se kuka tahansa, hyökätä sen suvereeneja rajoja vastaan”, hän sanoi.
Samaan aikaan Ranskan hallituksen tiedottaja Sophie Primas torjui Trumpin kommentit ”eräänlaisena imperialismina”.
”Kansallinen turvallisuus”
Donald Trump voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit marraskuussa, ja hän vannoo virkavalansa Yhdysvaltain uutena presidenttinä alle kahden viikon kuluttua. Hän on jo aiemmin puhunut haluavansa ”ostaa” Grönlannin, mutta kiihdytti retoriikkaa tiistaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
”Emme edes tiedä, onko Tanskalla laillinen oikeus Grönlantiin, mutta jos on, heidän pitäisi luopua siitä”, hän sanoi.
Trump väittää, että Yhdysvallat tarvitsee Grönlantia ”kansallisiin turvallisuustarkoituksiinsa”, eikä vähiten pitääkseen venäläiset ja kiinalaiset alukset poissa saarta ympäröiviltä vesiltä.
Valittu presidentti haluaa Grönlantiin kansanäänestyksen, jossa väestö äänestää siitä, haluaako se liittyä Yhdysvaltoihin. Jos Tanska kieltäytyy, hän uhkaa pakotteilla, kuten rangaistustulleilla. Trump on sanonut, ettei sulje pois mahdollisuutta ottaa Grönlantia asevoimin.
900-luvulta lähtien
Viikingit Norjasta ja Islannista asettuivat Grönlantiin 9. vuosisadan lopulla. Sieltä ensimmäiset eurooppalaiset purjehtivat Leif Erikssonin johdolla Amerikkaan 1100-luvun alussa.
Thule-kansa, nykyisten inuiittien esi-isät, saapuivat Grönlantiin nykyisestä Kanadasta joskus vuoden 1300 tienoilla. Vuosisataa myöhemmin norjankieliset grönlantilaiset olivat kadonneet, mahdollisesti kylmemmän ilmaston vuoksi.
Tanskan ja Norjan kuningas lähetti 1700-luvun alussa useita sotaretkiä Grönlantiin vakiinnuttaakseen saaren suvereniteetin. Tämä käytäntö jatkui aina 1700-luvulle asti, jolloin tanskalais-norjalaisesta hallinnasta tuli pysyvä. Kun Ruotsi valtasi Norjan 1800-luvun alussa, Grönlannista tuli yksinomaan tanskalainen.
Grönlantilaiset ovat 1970-luvun lopusta lähtien saaneet vähitellen suuren autonomian, mutta ulko- ja puolustuspolitiikkaa ohjataan edelleen Kööpenhaminasta käsin.
Lähde: Samnytt
Grönlantilaiset eivät ole ihan tyytyväisiä Tanskaan, joka aika paljon hyödyntää Grönlantia taloudellisesti. Grönlantilaiset haluavat itsenäisyyttä, mutta koska heitä on vain 56.000, ei heillä ole mitään mahdollisuuksia pitää hallussaan Grönlannin kokoista aluetta. Heillä ei käytännössä ole kykyä olla itsenäinen.
Riittääkö Tanskallakaan kykyä puolustaa Grönlannin kokoista saarta? Kuinka hyvin Tanska kykenisi estämään, jos joku miehittäisi jonkin osan Grönlannista? On aika paljon valvottavaa. Kutakin grönlantilaista kohden on pinta-alaa 35 neliökilometriä. Grönlannissa on asukkaita noin 0,03 per neliökilometri.