Euroopan unioni saattaa perustaa turvapaikanhakijoiden palautuskeskuksia rajojensa ulkopuolelle jo maaliskuussa. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on kannattanut tätä siirtoa, jotta kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita voitaisiin käsitellä.
Euroopan unioni saattaa perustaa turvapaikanhakijoiden palautuskeskuksia rajojensa ulkopuolelle jo maaliskuussa, paljasti Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson torstaina Wienissä Itävallan liittokanslerin Karl Nehammerin kanssa tapaamisessaan.
EU:n uuden maahanmuuttokomissaarin odotetun ehdotuksen tarkoituksena on pysäyttää niiden laittomien maahanmuuttajien virta, jotka jäävät EU:n alueelle, vaikka heidän turvapaikkahakemuksensa on hylätty.
Kristersson ajaa ajatusta ”palautuskeskuksista”, joihin sijoitettaisiin henkilöitä, joiden turvapaikkahakemus on hylätty, kun he odottavat karkotusta. Hän uskoo, että keskukset estävät ihmisiä, joilla on heikot mahdollisuudet saada turvapaikka EU:ssa, hakemasta turvapaikkaa.
”Se on tapa sanoa, ettemme hyväksy sitä, että kieltäytymisen ja myöntymisen välillä ei ole eroa”, Kristersson sanoi uutistoimisto TT:lle. ”Se vähentää myös ajovoimaa, jos tietää, että mahdollisuudet ovat hyvin pienet.”
EU:n tietojen mukaan vain noin 20 prosenttia maahanmuuttajista, joiden turvapaikkahakemus evätään, todella poistuu EU:n alueelta. Kristerssonin mukaan tämä heikentää järjestelmää ja luo ”aivan toisenlaisia huolenaiheita”, sillä monet ”katoavat maan alle, työskentelevät keikkataloudessa ja toiset turvautuvat rikolliseen elämään”.
Kristersson mainitsi Italian ja Albanian välisen sopimuksen esimerkkinä siitä, miten kolmansien maiden käsittely voisi toimia. Kyseisen sopimuksen mukaan Italian hallituksen ”turvallisiksi” katsomista maista tulevat miehet on siirretty Albaniaan odottamaan turvapaikkahakemustensa käsittelyä, mutta haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin sovelletaan tiettyjä poikkeuksia.
Italian tuomioistuimet ovat kuitenkin toistuvasti estäneet toimenpiteen, mikä asettaa pääministeri Giorgia Melonin hallinnon törmäyskurssille varapääministeri Matteo Salvinin ”vasemmistoaktivistituomareiden” kanssa.
Italian oikeuslaitos vetosi EU:n lainsäädäntöön, jonka mukaan kokonaisia maita on pidettävä turvallisina, ei vain niiden osia. Tämä oikeudellinen ongelma on käytännössä pysäyttänyt siirrot Albaniaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiota odotettaessa.
Kristersson totesi Nehammerin kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa, että Ruotsissa on ennätyksellisesti vähiten turvapaikanhakijoita sitten vuoden 1996. Hän selitti tämän laskun johtuvan osittain muuttoreittien muuttumisesta Euroopassa sekä poliittisista muutoksista.
”Politiikkamme laajan uudelleenjärjestelyn jälkeen olemme vähentäneet lukumäärää”, Kristersson sanoi.
Vuoden 2015 siirtolaiskriisin aikana Ruotsista haki turvapaikkaa yli 162 000 pakolaista. Vuoteen 2024 mennessä luvun ennustetaan liikkuvan noin 10 000:ssa. Silti Kristersson myönsi, että ”alun perin lasku alkoi suurelta osin vuonna 2016, kun EU tiukensi ulkorajojaan, ja että monet hänen hallituksensa uusista laeista eivät ole vielä tulleet voimaan”.
Useat ryhmät, kuten Amnesty International, ovat esittäneet huolensa siitä, että ehdotetut palautuskeskukset ovat ristiriidassa sekä EU:n että kansainvälisen oikeuden kanssa, ja Kristersson myöntää, että suunnitelma herättää ”vaikeita kysymyksiä”, mutta korostaa, että ei ole mahdollista olla tekemättä mitään asian suhteen.
Lähde: Remix News
