Vihreän energian tuotanto laski Saksassa 72 prosentista 12 prosenttiin alle kolmessa viikossa, ja sekä teollisuus että kotitaloudet maksavat siitä.
Sähkön hinta on noussut eri puolilla Eurooppaa, ja Saksassa se on noussut ennätyksellisen korkeaksi, 936 euroon megawattitunnilta, kertoo Bild. Syyllinen? ”Pimeä tyyni” eli sää, jossa ei tuule eikä aurinko paista kerrostuneista pilvistä johtuen, jolloin tuuli- ja aurinkovoimalat ja keräimet eivät tuota sähköä.
Valitettavasti Saksa sulki viime keväänä ruskohiili- ja hiilivoimaloita, jotka tuottivat yli 4 gigawattia sähköä.
Kunnalliset laitokset, sähkökauppiaat ja teollisuusyritykset joutuvat nyt tilaamaan megawattitunteja lyhyellä varoitusajalla energiapörssin spot-markkinoilta shokkihinnoin, mikä pakottaa jotkut yritykset vähentämään tuotantoaan. Yksi saksalaisen Feralpi-yhtiön omistama Riesan terästehtaista on lopettanut kokonaan tuotannon.
Essenissä vuodesta 1896 toimineen metallialan yrityksen Anke GmbH:n toimitusjohtaja Tobias Wesselow sanoo, että hän antaa uunien jäähtyä hintapiikkien aikana.
”Nykyiset sähkönhinnat ovat sietämättömän korkeat, ja ne ovat joissakin tapauksissa kymmenkertaistuneet normaaliin tuntihintaan verrattuna. Tällaiset päivät ovat meille taloudellisesti ”verenpunaisia””, Wesselow sanoi Bildille.
”Monet yritykset, jotka ostavat sähkönsä pörssistä, rajoittavat myös tuotantoaan”, hän lisäsi ja kutsui sitä ”katastrofaaliseksi” taloudelle.
Saksan kemianteollisuuden liiton (VCI) toimitusjohtaja Wolfgang Große Entrup sanoi lehdelle: ”Se saa meidät epätoivoon. Yrityksillämme ja maallamme ei ole varaa säänmukaiseen tuotantoon. Tarvitsemme kipeästi voimalaitoksia, jotka voivat astua luotettavasti tilalle.”
Sähköstä on tullut erittäin kallista myös joustavilla tariffisuunnitelmilla toimiville yksityishenkilöille, noin miljoonalle saksalaiselle kotitaloudelle. Sähköntoimittaja Tibber on jopa varoittanut asiakkaitaan, että hinnat voivat nousta jopa 400 prosenttia.
”Yli 500 kilon hiilidioksidipäästöillään megawattituntia kohti Saksa on jälleen kerran Euroopan kärjessä sähkön hiilijalanjäljessä (yhdessä Puolan, Tšekin ja Irlannin kanssa), koska käytämme sähköntuotantoon pääasiassa kaasua ja hiiltä”, Bild kertoo.
Saksa on vihreän siirtymänsä panttivanki
Kaikkiaan noin 60 prosenttia energiasta on tuotettu kotimaassa fossiilisista polttoaineista, kun taas maa on joutunut kääntymään myös muiden maiden puoleen ja turvautumaan lähes neljänneksen kysynnästä tuontiin.
Energiaekonomisti, professori Manuel Frondel varoitti: ”Nykytilanne on esimakua siitä, mitä tapahtuu, jos jatkamme energialähteiden sulkemista mutta emme luo korvaavia energialähteitä.”
Myös puolalainen Business Insider raportoi, että sekä Saksan että Tanskan energian hinnat nousivat ennätyksellisen korkealle, 936 euroon megawattitunnilta 12. joulukuuta kello 17.00-18.00 välisenä aikana. Hollantilaiset joutuivat maksamaan 873 euroa ja itävaltalaiset 850 euroa.
Portaalin mukaan vihreän energian tuotanto Saksassa laski alle kolmessa viikossa 72 prosentista 12 prosenttiin, mikä johtui pääasiassa tuulivoiman puutteesta. Saksa joutui käyttämään hätätilanteessa kivihiilivoimaloita, jotka tuottavat nyt 13 prosenttia sen sähköstä; yhdessä ruskohiilivoimaloiden kanssa osuus nousee 37 prosenttiin. Kaasuvoimalat ovat kahden viime päivän aikana tuottaneet 33 prosenttia.
”Kun Ranska, Puola ja Pohjoismaat pystyvät pitämään hinnat vakaina ydinvoimaan, hiileen ja veteen perustuvan energialähteiden yhdistelmän ansiosta, Saksasta on tulossa ”vihreän siirtymänsä” ja vihreän typeryyden politiikan panttivanki”, sanoi entinen PSL:n kansanedustaja Janusz Piechociński.
”Ilmastoneutraaliuden narratiivi osoittaa todellisuuden edessä, että tasapainoisen lähestymistavan puuttuminen energiapolitiikkaan johtaa katastrofaalisiin seurauksiin – taloudelle, kansalaisille ja koko teollisuudelle”, hän lisäsi.
Lähde: Remix News
Tähän ydinenergian lopettamiseen liittyy sellainenkin ilmiö, että
– alan työpaikat, varsinkin uuden ydinvoiman rakentamisen, häviävät,
– siitä seuraa, että koulutus lopetetaan,
– siitä seuraa, että osaaminen häviää,
– siitä seuraa, että ydinvoimaloita ei enää osata rakentaa, jos vaikka poliittiset tuulet sattuisivat kääntymään,
– siitä seuraa, että energiaomavaraisuus vähenee ja olemme entistä riippuvaisempia ulkomailla tehdyistä päätöksistä energian ja sitä käyttävän teollisuuden suhteen.
Ranska ei osaa enää rakentaa ydinvoimaloita. Suomi todisti sen Olkiluodon viimeisimmällä reaktorilla ja maksoi karvaat oppirahat.