Elämme yhteiskunnassa ja on nykyinen vuosi. Maassamme on perustuslain turvaama sananvapaus mutta myös sananvastuu. Ennakkosensuuri on laitonta mutta käytäntö.
Sinimusta Liike on pyrkinyt järjestämään veronmaksajien maksamissa kirjastoissa lukupiirejä, mutta näitä estetään ties minkä keksittyjen byrokraattisten pykälien varjolla. Kyse on lain kieltämästä poliittisesta syrjinnästä ja aasikin tajuaa tämän.
Olemme lukeneet vuosien ajan toitotusta siitä, että jokainen omaa oikeuden poliittiseen toimintaan ja etenkin verorahoitteiset julkiset tilat tukevat tämän oikeuden toteutumista. Tämä oikeus tosin tyssää kuin seinään siinä kohtaa, kun kansallismielinen koittaa saada itselleen julkista tilaa käyttöönsä. Silloin kyllä löydetään mikä tahansa kammioihin kadonnut pykälä, joka saattaa etäisesti mahdollistaa perusoikeuksien toteuttamisen.
Itsenäisyyspäivänä keskuskirjasto Oodissa ei olisi saanut järjestää lukupiiriä, ja sen toteutumista valvottiin kirjastonjohtajan toimesta niskaan hengittäen koko ajan. Samaan aikaan meluaminen, häiriköiminen ja perusoikeuksien toteutumisen estämisen yritykset katseltiin sormien läpi, kun kirjaston omien sääntöjen rikkojina oli ”hyvät ihmiset”.
Nyt lauantaina liike on järjestämässä lukupiiriä Hämeenlinnan kirjastossa – edelleen veronmaksajien kustantama julkinen tila. Taas kaivettiin esille pykäliä, joita kirjasto ei ole oman kertomansa mukaan joutunut koskaan aikaisemmin käyttämään. Ilmeisesti Sinimusta liike on kaikkien aikojen ensimmäinen aatteellinen yhdistys, joka tahtoo käyttää kirjastoa tapahtumaansa. Tai sitten lakia tulkitaan kirjastoväen toimesta naamakertoimen perusteella.
Liberaalidemokratiassa eläminen tarkoittaa, että veronmaksajilla ei ole oikeutta käyttää veronmaksajien kustantamia tiloja. Kansallismielisten oikeudet on poljettu maan rakoon virkamiespaikkojen ollessa vasemmistoaktivistien miehittämiä. Laiton poliittinen syrjintä jää tutkimatta ja laiton ennakkosensuuri on mustana pilvenä yllämme koko ajan.
Media tietenkin tukee tätä toimintaa ja osallistuu itse maalituskampanjoihin samalla kun se peittelee poliitikkojen avointa tukea väkivaltaisille rikollisryhmille. Emme ole vieläkään lukeneet mediasta Li Anderssonin esiintymisestä väkivaltarikollisten tukitilaisuudessa, mutta ehkä tässä on kyse vain ohi menneestä asiasta?
Li Anderson ei mainostanut esiintymistään rikollisryhmän tukitilaisuudessa omissa someissaan
Brutaaleihin väkivaltarikoksiin syyllistyneen äärivasemmistoryhmän tukitilaisuudessa esiintynyt Li Andersson ei mainostanut tapahtumaa omissa someissaan. Andersson haluaa piilotella tietoa suomalaisyleisöltä, sillä hän tietää itsekin kyseessä olevan kiusallinen aihe kotimaan politiikassa. Etenkin sen jälkeen, kun hän itse jeesusteli rauhanomaisen 612-kulkueen puheen pitäjästä pitkät pätkät.
Andersson osallistui EU-parlamentin vasemmistoryhmän järjestämään tilaisuuteen, jossa osoitettiin solidaarisuutta brutaaleihin väkivaltarikoksiin syyllistyneelle äärivasemmistojengille. Tapahtumaan osallistui myös yksi vyyhdin epäillyistä, joka välttelee tällä hetkellä oikeusvastuutaan EU-parlamentaarikon syytesuojan turvin. Liberaalidemokratiassa poliitikkoja ei saa asettaa syytteeseen edes brutaaleista väkivaltarikoksista.
Myöskään valtamedia ei ole tarttunut uutiseen, vaikka sen luulisi olevan merkittävä otsikko. Suomen tunnetuin vasemmistopoliitikko antaa tukensa poliittiselle väkivallalle, mutta valtamedia suojelee Anderssonia ja pitää otsikot poissa vasemmiston arkea häiritsemästä.
Anderssonin peittely kuitenkin paljastuu ryhmän omilta verkkosivuilta ja someista, joissa hänet on nimetty yhdeksi puhujista. Kyse ei siis ole mistään arkisesta politiikasta, vaan rikollisuuden tukemisesta.
Mutta kun Lin mielestä vasemmistoväkivalta on erilaista. Oikeistoväkivallan hän tuomitsi selvästi, mutta vasemmistoväkivallan tuomitseminen ei onnistunut. Hänellä oli aiemmin Antifan tarra läppärissään, joten on aika selvää, että hänen mielestään vasemmistolla on oikeus ja velvollisuus käyttää väkivaltaa tavoitteidensa saavuttamiseksi, ja koska vasemmistoväkivalta tähtää oikeisiin asioihin, on se oikeutettua.