Ruotsin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uuden tutkimuksen mukaan autismidiagnoosin saaneiden 10-17-vuotiaiden tyttöjen määrä on kuusinkertaistunut vuodesta 2010.
Vuonna 2023 autismidiagnoosin Ruotsissa sai hieman yli 155 000 2-64-vuotiasta, mikä on noin kaksi prosenttia väestöstä. 40 prosenttia oli naisia.
Suurin esiintyvyys oli 18-24-vuotiailla nuorilla aikuisilla, joista vajaat 5 % miehistä ja 4 % naisista sai diagnoosin.
Uusien autismitapausten osuus kasvoi asteittain vuosina 2010-2023 sekä lapsilla että aikuisilla ja molemmilla sukupuolilla. Kasvu on voimakkainta 10-17-vuotiailla tytöillä, joilla diagnoosien määrä on kuusinkertaistunut.
Tähän asti on vallinnut käsitys, että autismi on yleisempää pojilla ja miehillä, ja lapsista pojat diagnosoidaan huomattavasti nuorempina kuin tytöt ja naiset. Ruotsin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan viime vuosikymmenen kehitys on kuitenkin osoittanut, että erityisesti nuorilla tytöillä, mutta myös nuorilla naisilla, diagnosoidaan nykyään yhtä paljon tai enemmän autismia kuin pojilla.
Yhtenä selityksenä sanotaan olevan se, että ”tytöt ja naiset ovat nuorempina olleet ”alidiagnosoituja”, eikä heitä ole toistaiseksi tunnistettu samassa määrin kuin poikia, minkä vuoksi heitä ei ole havaittu. Siksi he ovat myös jääneet ”tutkan alapuolelle”.
”Tytöillä ja naisilla voi olla erilaisia oireita kuin pojilla, ja he voivat myös pystyä paremmin hallitsemaan vaikeuksiaan. Myös vammaisuuden asteella voi olla merkitystä, sillä varhain diagnoosin saaneilla voi olla vaikeampia oireita”, sanoo tutkimuksen projektipäällikkö Peter Salmi lausunnossaan.
Toinen Ruotsin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esittämä selitys on, että ”tieto sukupuolten välisistä eroista oireiden ja vammaisuuden asteen suhteen on lisääntynyt, mikä on johtanut siihen, että yhä useampi saa diagnoosin”.
Ruotsin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkasteli tutkimuksessa myös samana kalenterivuonna syntyneiden ryhmien kumulatiivista diagnoosien määrää vuosina 1998-2023. Tämä osoitti, että eniten uusia tapauksia saaneessa kohortissa seitsemän prosenttia miehistä ja viisi prosenttia naisista oli saanut autismidiagnoosin. ”On hieman aikaista sanoa, mutta tämä saattaa viitata siihen, että meillä on tulevaisuudessa aiempaa suurempi osuus väestöstä, jolla on autismidiagnoosi. Luku on odottamattoman korkea, ja kysymys siitä, mikä sen voi selittää, on selvitettävä tarkemmin”, Peter Salmi sanoo.
Tutkimuksessa on tarkasteltu myös komorbiditeettimalleja (monihäiriöisyys) eli sitä, onko autismidiagnoosin saaneilla ihmisillä muita diagnooseja, jotka vaikuttavat toisiinsa.
”Huomaamme, että samanaikainen sairastavuus on hyvin yleistä autismin kirjon henkilöillä. Puolella autismidiagnoosin saaneista tytöistä ja pojista on esimerkiksi myös ADHD”, Peter Salmi sanoo.
Monilla niistä, jotka saavat uuden autismidiagnoosin, on myös muita psykiatrisia diagnooseja sairaushistoriassaan. Silloinkin kyse on useimmiten ADHD:sta, mutta erityisesti tytöillä on tavallista, että heillä on aiemmin diagnosoitu myös masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä.
Lähde: Fria Tider
