Jos kantelijat voittavat, Suomen valtio joutuu todennäköisesti maksamaan Carunan omistajille suuret vahingonkorvaukset. Omistajia ovat ulkomaiset sijoittajat ja eläkeyhtiö Elo.
Energiavirasto pani sähkön siirtohinnat kuriin viime vuoden lopulla. Tuolloin virasto muutti niin sanottua kohtuullisen tuoton laskentamenetelmää, joka määrittää, millaisia korotuksia sähkönjakeluyhtiöt voivat tehdä siirtohintoihin.
Valtaosa noin 80 sähkönsiirtoyhtiöstä valitti muutoksesta markkinaoikeuteen.
Nyt Suomen suurimman sähkönsiirtoyhtiön Carunan omistajat ovat ryhtyneet järeämpiin toimiin. He haastavat Suomen hallituksen oikeuteen välimiesoikeuteen Washingtonissa.
Maailmanpankin riitojenratkaisuelin ICSID päättää, loukkasiko Energiaviraston päätös kansainvälisten sijoittajien oikeuksia.
Seurauksena voi olla suuret vahingonkorvaukset, jotka valtion pitäisi maksaa Carunan ulkomaisille omistajille. Ratkaisut ovat sitovia, eikä niistä voi valittaa. Tyypillisesti ICSID:n välimiesmenettely kestää kolmesta neljään vuotta.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomen Kuvalehti.
Omistajat kritisoivat suomalaista sääntelyä hätäiseksi
Carunan ulkomaisilla omistajilla on mahdollisuus välimiesmenettelyyn niin sanotun investointisuojan nojalla. Tämä sisältyy Suomen allekirjoittamaan ECT-sopimukseen, joka sääntelee kansainvälisiä energia-alan investointeja.
Yksinkertaistettuna investointisuoja toimii näin: Ulkomainen sijoittaja investoi maahan, esimerkiksi rakentamalla hiilivoimalan. Jos valtio sitten päättää kieltää hiilivoiman käytön, sijoittajat voivat vaatia valtiolta korvauksia välimiesmenettelyn kautta.
Carunan tapauksessa riita koskee sitä, rajoittaako Energiaviraston uusi sääntely sähkönsiirrosta saatavia tuloja ECT-sopimuksen vastaisesti.
Sähkönsiirtoyhtiön omistajat vaativat välimiesmenettelyä kahdessa erillisessä kanteessa. Toinen on tehty omistajien Alankomaihin rekisteröidyn yhtiön kautta ja toinen Britanniassa rekisteröidyn yhtiön kautta, jonka taustalla on Carunan pääomistaja, kanadalainen opettajien eläkerahasto Ontario Teachers’ Pension Plan. Myös suomalainen eläkevakuuttaja Elo on mukana kanteessa.
”Olemme mukana välillisesti, sillä omistamme 7,5 prosenttia Carunan hollantilaisesta emoyhtiöstä, joka on yksi kanteen nostajista. Pienenä vähemmistöomistajana emme käytä määräysvaltaa yhtiössä ja vaikutusmahdollisuutemme yhtiön päätöksentekoon ovat rajalliset”, Elon osakesijoitusjohtaja Jukka Vähäpesola sanoo.
Kanadalaisrahasto kertoi Ylelle, että se on nostanut kanteen suojellakseen eläkevaroja. Ensin rahasto kävi useita keskusteluja Suomen valtion kanssa. Argumentti on, että ECT-sopimus lupaa sijoittajille vakautta sääntelyyn.
”Suomen energiaviranomaiset ovat tehneet äkillisesti huomattavia muutoksia pitkään ennallaan pysyneeseen energiasääntelyyn. Muutokset horjuttavat vakautta ja rikkovat Suomen velvollisuuksia, jotka sitä koskevat ECT-sopimuksen nojalla”, rahasto kommentoi Ylelle sähköpostitse.
Elon Vähäpesolan mukaan sääntelymuutos tuli yllättäen, eikä sen tueksi tehty perusteellista vaikutusarviointia. Hänen mukaansa se vaikuttaa merkittävästi sijoitusten tuottoihin ja vähentää verkkoinvestointeja.
”Suomalaisena eläkeyhtiönä olemme huolissamme siitä, että tämän kaltaiset äkilliset sääntelyn muutokset nakertavat Suomen mainetta vakaana ja turvallisena sijoituskohteena.”
Professori: poikkeuksellisen hankala käsittely
Energiaoikeuden professori Kim Talus sanoo, että investointisuojasta huolimatta valtioilla on oikeus muuttaa energiamarkkinoiden sääntelyä.
”Jokainen toimija tietää, että sääntelyyn voidaan tehdä muutoksia. Nyt välimieskäsittelyssä joudutaan todennäköisesti punnitsemaan sitä, minkälaisia tehdyt muutokset ovat.”
Taluksen mukaan ICSID-välimiesoikeudet ovat ratkaisseet hieman yli puolet tuomioistuimen käsittelemistä valituksista valtioiden hyväksi. Hänen mukaansa Carunan tapauksen lopputulosta on kuitenkin mahdotonta ennustaa.
”Sähköverkkojen kysymys on poikkeuksellisen tekninen selvitettäväksi. Välimiesoikeuden täytyy ratkoa, miten tuottojen laskentaa muutettiin, miksi ja mitkä ovat vaikutukset.”
Myös mahdollisten korvausten suuruutta on vaikea arvioida. Carunan tapauksessa korvaukset kytkettäisiin todennäköisesti niihin tappioihin, joita uusi sääntelymalli tuo vanhaan verrattuna. Sääntelykauden aikana eli vuoteen 2031 asti tappiot voivat helposti nousta vähintään kymmeniin miljooniin tai yli sataan miljoonaan.
”Käsittely itsessään maksaa kantelijalle yleensä noin viidestä seitsemään miljoonaa. Haettujen korvausten pitää olla aika paljon suurempia, että juttua on järkeä viedä käsittelyyn”, Talus toteaa.
Valvontamalli muuttui, sähkönjakeluyhtiöiden tuotot laskivat
Kiista koskee Energiaviraston päätöstä muuttaa verkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton määrittelyä. Energiavirasto valvoo ja asettaa rajat sähkönsiirtoyhtiöiden tuloille, koska kyse on monopoliyhtiöistä, jotka ilman sääntelyä voisivat veloittaa asiakkailta ties minkälaisia hintoja.
Enimmäishinta, jonka yhtiöt voivat veloittaa sähkönsiirrosta, määräytyy sen perusteella, kuinka paljon yhtiöt ovat investoineet sähköverkkoon.
Aiemmin sähköverkon arvo määriteltiin laskemalla vanhatkin investoinnit viimeisimmän vuoden hintatason perusteella. Uudessa mallissa verkon arvo määritellään laskemalla investointien hinnat niiden toteuttamisvuoden hintatasolla.
Tämä on suuri muutos, sillä inflaatio on nostanut kustannuksia merkittävästi viime vuosina. Aiempina vuosina tehtyjen investointien arvossa ei enää inflaatiota oteta huomioon. Tämä alentaa sähköverkon laskennallista arvoa ja rajoittaa sähkönsiirtohintoja sekä yhtiöiden tuottoja.
Lähes kaikki Suomen sähköverkkoyhtiöt valittivat muutoksesta markkinaoikeuteen, jossa käsittely on vielä kesken.
Yhtiöiden mukaan viraston päätös heikentää niiden investointien kannattavuutta ja uhkaa niiden rahoituksen saantia. Esimerkiksi luottoluokituslaitos Standrd & Poor’s asetti verkkoyhtiö Elenian lainat keväällä hetkeksi tarkkailuun, kun Energiaviraston uusi hinnoittelumalli tuli voimaan.
Caruna puolestaan ilmoitti pian Energiaviraston päätöksen jälkeen vähentävänsä kuluvan vuoden verkkoinvestointejaan 60 miljoonalla eurolla.
Mahdollisia korvauksia voitaisiin kerätä jopa Suomen ulkomaalaisomistuksesta
Carunan omistajien Washingtonissa käynnistämä välimiesmenettely etenee irrallaan Suomen markkinaoikeuskäsittelystä.
Menettelyssä voi kuitenkin olla mutkia matkassa. EU on eroamassa ECT-sopimuksesta, eikä sopimuksen investointisuojaa sovelleta EU-maiden välisiin investointeihin. Carunan taustalla olevat pohjoisamerikkalaiset omistajat hallinnoivat Caruna-omistuksiaan myös hollantilaisen yhtiön kautta.
”EU:n sisäiset investointiriidat, missä eurooppalainen yhtiö haastaa jonkin EU:n jäsenvaltioista, ovat EU-tuomioistuimen päätöksen mukaisesti kiellettyjä”, energiaoikeuden professori Kim Talus sanoo.
Vaikka kantelijat siis sattuisivat voittamaan riidan välimiesmenettelyssä, on mahdollista, että Suomi kieltäytyisi maksamasta korvauksia. EU:n sisällä tuomioistuimet eivät pystyisi panemaan maksua pakkokeinoin täytäntöön.
Toinen kantelu tehtiin kuitenkin EU:sta irtautuneeseen Britanniaan rekisteröidyn yrityksen kautta. Se saattaa turvata omistajille ratkaisun välimiesmenettelyn kautta.
Myös hollantilaisen yhtiön kautta tehty kantelu voisi päätyä korvauksiin erityisellä tavalla, jos kantelijat voittavat riidan. ECT-sopimus ja sen tarjoama investointisuoja ovat kansainvälistä oikeutta, joka sitoo edelleen EU:n ulkopuolisia sopimusosapuolia. Tämä nostaa esiin mahdollisuuden, että vahingonkorvaukset voitaisiin ehkä panna täytäntöön unionin ulkopuolella.
”Periaatteessa on siis mahdollista, et jos valtiolla on omaisuutta vaikkapa Yhdysvalloissa, niin vahingonkorvaukset voitaisiin panna siellä täytäntöön.”
Käytännössä tämä tarkoittaisi omaisuuden myyntiä ja vahingonkorvauksen maksamista myydystä omaisuudesta. Omaisuus voisi olla esimerkiksi ulkomaanvaluuttavarantoja. Sääntö ei koskisi diplomaattista omaisuutta, kuten suurlähetystöjä.
Lähde: Yle, Suomen Kuvalehti
Hienoa, että pääsemme maksamaan myös kanadalaisten eläkkeitä ja mitä muuta vielä lisäksi. Kiitos Pekka Haavisto ja co. Pekka erityisesti siksi, että kun Heidi Hautala ei halunnut Carunalle myydä, niin vaihdettiin henkilöä jonkin skandaalin perusteella hallituksessa ja voila, Caruna sai rahastusautomaatin
Sähköverkot ja perusinfra, joka on ulkomaalaisten omistuksessa tai hallinnassa, tulisi kansallistaa takaisin oikeille omistajilleen eli Suomen valtiolle ja kansalaisille.
Korvausvastuuseen pitäisi saada myös ne tahot jotka olivat tekemässä idioottimaista päätöstä Suomen perusinfran myymisestä ulkomaisille sijoittajille. Miten voi olla niin yksinkertaisia ihmisiä ja puolueita. Ei mitään ymmärrystä taloudesta. Tulivat niin kalliiksi että eivät koskaan pysty sitä korvaamaan. Ei kun häpeäpaaluun torille koko porukka. Istuvat todennäköisesti tällä hetkellä jossakin korkeassa virassa tai hyvällä eläkkeellä. Eläkkeissäkin tulisi huomioida jossakin suhteessa paljonko haittaa tai hyötyä on aiheuttanut yhteiskunnalle. Kaventaisi, tietty, aika paljon monen byrokraatin eläkettä.
Ei helkkari, noita lusmuja ei kuulu Suomen veronmaksajien elättää, ulkomaiset pelle, oikeat roistoloiset, Ainut oikea ratkaisu on katkaista kaikki ulkomaiset omistukset sähköbisneksistä tässä maassa, ne ei kuulu muille kun Suomelle. Niille ”kivat” miljardilaskut jotka Suomen sähköverkon ryssi.