Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi Naton puolustusministerikokouksessa Suomen tavoitteista Nato-integroinnin osalta. Häkkäsen mukaan Suomi on valmis isännöimään muun muassa Naton maavoimajoukkojen alajohtoporrasta ja eteentyönnetyn läsnäolon joukkojen esikuntaosaa sekä tukemaan liittokunnan tiedustelu- ja valvontasuorituskykyä.
Naton ydintehtävä on pelotteen ja puolustuksen toteuttaminen. Turvallisuusympäristön heikkenemisen vuoksi Natossa on käynnissä laaja yhteisen puolustuksen kehittämistyö. Suomen lähtökohtana on Naton ydintehtävän mahdollisimman tehokas toimeenpano sekä siihen liittyvien sotilaallisten vaatimusten täyttäminen.
– Näistä lähtökohdista Suomi on ensinnäkin valmis isännöimään liittokunnan maavoimajoukkojen alajohtoporrasta, mikäli se nähdään Natossa sotilaallisesti tarkoituksenmukaiseksi. Suomella on tähän vahvat edellytykset maavoimaosaamisen myötä, puolustusministeri Häkkänen sanoo.
– Sen lisäksi, että pohjoisen alueen johtamisrakenteet saadaan riittävälle tasolle, Natolla on myös oltava kyky reagoida tarvittaessa nopeastikin kiristyneeseen turvallisuustilanteeseen ja luoda korkea kynnys sille, että Nato-maata pyrittäisiin painostamaan sotilaallisesti, puolustusministeri Häkkänen jatkaa.
Suomi on tunnistanut tarpeen luoda alueelleen sellaista Naton läsnäoloa, joka tarvittaessa mahdollistaa joukkojen saapumisen ja johtamisen.
-Tämä voisi tarkoittaa Naton eteentyönnetyn läsnäolon joukkojen esikuntaosaa, mutta myös harjoittelevia joukkoja turvallisuustilanteen edellyttämällä tavalla. Tietysti täytyy myös tarkastella mahdolliset tarpeet infrastruktuurin ja ennakkovarastoinnin osalta, puolustusministeri Häkkänen kertoo.
Naton vastuualue on laajentunut Suomen ja tulevaisuudessa myös Ruotsin jäsenyyden myötä. Suomi sijaitsee strategisesti merkittävällä alueella ja on tärkeää, että Natolla on riittävien johtamisrakenteiden sekä joukkojen valmiuden ja ryhmityksen ohella myös mahdollisimman hyvä tilannetietoisuus koko Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteesta ja sotilaallisesta liikehdinnästä.
On keskeistä, että Natolla on riittävä tiedustelun ja valvonnan suorituskyky käytössään myös liittokunnan pohjoisilla alueilla.
– Suomi on tässäkin suhteessa valmis keskustelemaan Naton kanssa siitä, miten Suomi voi tukea liittokuntaa riittävän tilannekuvan muodostamiseksi pohjoisilta alueilta, puolustusministeri Häkkänen toteaa.
– Puolustusministerikokouksessa mainitsemani elementit ovat Suomen esittämiä tavoitteita, joista keskustelemme tiiviisti Naton edustajien ja liittolaistemme kanssa. Lähestymistapamme tähän asiaan on Suomelle tyypilliseen tapaan rakentava ja pragmaattinen. Haemme vain sellaisia ratkaisuja, jotka arviomme mukaan aidosti tuottavat lisäarvoa Naton yhteiselle pelotteelle ja puolustukselle ja sen myötä myös Suomen turvallisuudelle, ministeri Häkkänen päättää.
Lisätietoja puolustusministeriössä: osastopäällikkö, ylijohtaja Janne Kuusela, puh. 0295 140 300. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt: erityisavustaja Ville Sipiläinen, puh. 040 761 1558.
Puolustusministeriö
