Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun. Esimerkiksi Helsingissä eniten EU-kytköksiä on kaupunkiympäristön toimialalla (76 %) ja vähiten kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla (46 %) sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla (47 %). Kartoitus osoittaa konkreettisesti, miten moninaisia paikallishallinnon, kansallisen päätöksenteon ja EU-lainsäädännön yhteydet ovat.
EU:n vaikutus heijastuu monin tavoin kuntien päätöksentekoon ja hallintoon – siksi myös ennakkovaikuttamista tarvitaan
Kuntaliiton Åbo Akademin kuntatutkija Siv Sandbergilta tilaaman selvityksen mukaan kunnanhallitusten päätösasioista yhteensä noin 45 prosenttia liittyy suoraan tai välillisesti EU-säädöksiin. Havainto on linjassa vastaavien pohjoismaisten selvitysten kanssa, ja melko samaa tasoa kuin vuonna 2014 tehty edellinen selvitys, vaikkakin pientä laskua prosenttiluvuissa on. Laskevan trendin takana voi olla sekä teknisiä että asiallisia syitä, kuten esimerkiksi EU-asioiden arkipäiväistyminen kuntien toiminnassa, jolloin EU- kytköstä ei ole välttämättä enää nähtävissä.
Suurin osa EU-kytköksistä esiintyy ympäristöön ja sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa, ja muissa politiikkalohkoissa, joissa Suomella ja EU:lla on jaettu toimivalta. Vähiten EU vaikuttaa niihin toimialoihin, joissa jäsenvaltioilla on ensisijainen toimivalta, kuten opetus- ja kulttuuritoimeen. Tyypillinen päätösasia, jolla on suora yhteys EU-säädöksiin, on hankintapäätös tai kaavoituspäätös.
Selvityksessä tutkittiin 20 eri kunnan (Asikkala, Helsinki, Hirvensalmi, Joensuu, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kurikka, Laitila, Lappeenranta, Lohja, Loviisa, Merikarvia, Muurame, Nurmijärvi, Oulu, Riihimäki, Rovaniemi, Tampere, Vaasa) kunnanhallitusten päätösasioita.
Erityisen tarkastelun kohteena oli Helsinki, josta otantaa kohdistettiin lautakunta- ja johtokuntatason päätöksiin. Helsingin kaupungin lautakuntien ja johtokuntien esityslistoilla eniten EU-kytköksiä on kaupunkiympäristön toimialalla (76 %) ja vähiten kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla (46 %) sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla (47 %).
Kaiken kaikkiaan kartoitus osoittaa konkreettisesti, miten moninaisia paikallishallinnon, kansallisen päätöksenteon ja EU-lainsäädännön yhteydet ovat. EU-säädökset luovat yhdessä kansallisen lainsäädännön kanssa kehykset itsehallinnollisten kuntien toiminnalle, mutta avaavat myös uusia mahdollisuuksia kehittää paikallista toimintaa.
– Nyt kun EU-vaalit lähestyvät, on todella tärkeää ymmärtää, miten ratkaisevassa roolissa kunnat ovat, kun EU-lainsäädäntöä valmistellaan ja lopuksi myös toimeenpannaan. Jos pitäisi kiinnittää uutena meppinä huomiota vain yhteen asiaan, olisi se ennakkovaikuttaminen sekä täällä Suomessa että Brysselissä. EU-vaaleissa määritellään paitsi EU:n myös kuntien suuntaa. Ei olekaan liioiteltua todeta, että EU-vaalit ovat kuntavaalit, painottaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
– EU:n toimivaltaa ei tule lisätä. EU-säädösten tavoitteisiin pääsemiseksi tulee jättää joustoa, jotta paikalliset ja kansalliset olosuhteet saadaan huomioiduksi, nostaa selvityksestä esille Kuntaliiton EU-asioiden päällikkö Ulla Karvo.
Suomen Kuntaliitto
STT
