Suomeen kohdistuneessa maahanmuutossa näkyi vuonna 2023 niin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, itärajan tilanne kuin myös talouden taantuma ja työvoimapula.
Maahanmuuton määrä Suomeen jatkuu korkealla tasolla. Suomeen saapuu yhä merkittävä määrä sotaa pakenevia ukrainalaisia ja opiskelijat sekä työntekijöiden ja opiskelijoiden perheenjäsenet ovat jättäneet ennätyksellisen paljon oleskelulupahakemuksia.
– Vaikka talouden taantuma on vaikuttanut työvoiman maahanmuuttoon, jatkuu sekin kuitenkin historiallisen korkealla tasolla, kertoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela.
Ukrainalaiset yhä suuri asiakasryhmä – tilapäisen suojelun tarve laskussa
Suomi myöntää tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijoihin.
Vuoden 2023 aikana Suomessa jätettiin yhteensä 19 426 tilapäisen suojelun hakemusta. Määrä on merkittävä verrattuna muihin maahanmuuton perusteisiin, mutta kuitenkin alle puolet edellisen vuoden hakemusmäärästä (2022: 47 302.) Hakemusmäärä oli koko vuoden melko tasainen, mutta laskusuuntainen. Marras- ja joulukuussa hakemuksia jätettiin alle tuhat kuukaudessa, vähiten Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Alkukesästä hakemusmäärässä nähtiin nousua Suomeen saapuneiden kausityöntekijöiden vuoksi.
Tilapäistä suojelua myönnettiin 18 969 Ukrainasta paenneelle (2022: 45 358).
Ukrainalaisia odotettavissa Suomeen myös jatkossa
Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun oleskelulupia jatketaan tänä vuonna automaattisesti 4.3.2025 asti. Yleensä asiakkaan pitää itse hakea jatkoa oleskeluluvalle, mutta Maahanmuuttovirasto jatkaa kaikkia tilapäisen suojelun lupia automaattisesti.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu Suomeen myös jatkossa. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen saapuu noin 8 000 – 12 000 tilapäisen suojelun hakijaa vuonna 2024. Ukrainan sodan ja siitä seuraavan pakolaisuuden kehittymistä on vaikeaa ennakoida.
– Ukrainasta Suomeen saapuvien hakijoiden määrään vaikuttavat esimerkiksi sodan kesto ja laajuus, Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen ja vastaanottavien maiden tilanne, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
Turvapaikkahakemusten määrässä ei suuria muutoksia
Viime vuonna Suomessa jätettiin 5 372 turvapaikkahakemusta (2022: 5 827).
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei näy turvapaikkahakemusten määrässä edellisen vuoden tavoin. Vuonna 2022 venäläisten hakemusmäärät nousivat selvästi keväällä sodan alkamisen jälkeen ja vielä selvemmin syksyllä Venäjän liikekannallepanon julistamisen jälkeen (2022: 1 172, 2021: 207). Vuonna 2023 Venäjän kansalaiset jättivät yhteensä 416 turvapaikkahakemusta. Hakemuksia on jätetty tasaisesti ympäri vuoden, suurin kuukausittainen hakemusmäärä oli 60 hakemusta tammikuussa 2023.
Gazan alueen konflikti ei puolestaan ole näkynyt merkittävästi Suomeen hakeutuvien turvapaikanhakijoiden määrässä.
Myönteisiä päätöksiä turvapaikkahakemuksiin tehtiin 1 571 (2022: 1 760), jonka lisäksi Suomeen saapui 1 342 kiintiöpakolaista.
Itärajan kautta Suomeen saapuneilla turvapaikanhakijoilla myös muita kohdemaita
Turvapaikkahakemusten kokonaismäärää nostaa itärajalla syksyn 2023 aikana rekisteröidyt 1 282 turvapaikkahakemusta. Itärajalta saapuneet turvapaikanhakijat ovat pääosin 20-30-vuotiaita miehiä, mukana on tullut myös jonkin verran mukana hakevia sekä yksin tulleita alaikäisiä. Turvapaikanhakijoiden joukossa on yli 20 kansalaisuutta, mutta suurin osa heistä on Syyrian, Somalian tai Jemenin kansalaisia.
Merkittävä osa itärajalta saapuneista turvapaikanhakijoista on pyrkinyt aiemmin EU-alueelle Valko-Venäjän kautta. Siitä voi päätellä, että monen kohdemaa on todennäköisesti Keski-Euroopassa, ei Suomi. Itärajan kautta saapuneista turvapaikanhakijoista 186 on rekisteröity poistuneiksi vastaanottokeskuksista. Muut EU-maat ovat esittäneet Suomelle tähän mennessä 50 takaisinottopyyntöä Suomeen itärajan kautta saapuneista turvapaikanhakijoista.
– Päätöksiä tehty itärajan kautta tulleille yli 70. Tällä hetkellä tehdyissä päätöksissä ei ole mukana ollenkaan myönteisiä. Päätöksiä tehdään jatkuvasti myös muille kuin itärajan kautta tulleille asiakkaille, Lehtinen kertoo.
Pitkittyneet konfliktit vaikuttavat turvapaikanhakijoiden määrään tulevaisuudessa
Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomessa jätetään tänä vuonna noin 3 500–4 500 uutta turvapaikkahakemusta. Hakemusmääräarvio on muodostettu joulukuussa 2023.
Euroopan unionin alueelle kohdistuvan muuttoliikepaineen odotetaan jatkuvan korkeana myös vuoden 2024 ajan, mikä voi heijastua viiveellä myös Suomeen. Arvioiden taustalla ovat lisäksi pitkittyneet konfliktit erityisesti Suomen kannalta keskeisissä lähtömaissa ja kauttakulkumaiden sisäisen pakolaistilanteen kuormittuminen.
Turvapaikkahakemusmäärän nopeat ja yllättävät muutokset ovat mahdollisia. Maahanmuuton välineellistäminen ei sisälly arvioon ja siihen varautuminen on osa viranomaisten valmiussuunnittelua.
Työperusteinen maahanmuutto jatkoi historiallisen korkealla tasolla talouden taantumasta huolimatta
Vuonna 2022 työperusteinen maahanmuutto oli ennätyksellisellä tasolla. Vuoteen 2022 verrattuna vuoden 2023 kokonaishakemusmäärä laski, mutta pysyi kuitenkin historiallisessa vertailussa korkeana (2023: 16 999 ensimmäistä työperusteista oleskelulupahakemusta, 2022: 20 960).
Työperusteisen maahanmuuton korkean tason taustalla ovat muun muassa Suomen työvoimapula ja yritysten rekrytointiverkostojen kehittyminen. Vuoden 2022 erityisen korkean hakemusmäärän taustalla oli pääasiassa Ukrainan sodan seurauksena lisääntyneet Venäjän kansalaisten hakemukset. Myös talouden taantuma ja rakennusalan hiljentyminen vaikuttivat hakemusmäärän laskuun.
Vuoden 2023 aikana suurimmat kansalaisuudet työperusteisissa hakemuksissa olivat Filippiinit, Venäjä, Intia, ja Kiina. Suurimpana hakemusperusteena on pysynyt osaratkaisua edellyttävä työnteko eli työntekijän oleskelulupahakemukset, joihin vaaditaan TE-toimiston tekemä osapäätös.
– Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle tehtyjen myönteisten työntekijän oleskelulupapäätösten määrä oli vuonna 2023 ennätyksellinen ja on kasvanut erittäin nopeasti muutamassa vuodessa, kertoo lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja Pauliina Helminen.
Erityisasiantuntijoiden määrä oli vuonna 2022 poikkeuksellisen korkealla tasolla, sillä Venäjän kansalaisten hakemusmäärä kasvoi Ukrainan sodan alkamisen seurauksena. Vuoden 2023 hakemusmäärä jäi selvästi edellisvuoden ennätyksellistä tasoa matalammaksi (2023: 1 604, 2022: 2 995). Venäjän kansalaisten hakemusten laskun lisäksi kehityksen taustalla voivat vaikuttaa globaali kilpailu erityisasiantuntijoista ja talouden laskusuhdanne.
Erityisasiantuntijoiden oleskelulupaa hakeneiden kansalaisuusjakauma on pysynyt samankaltaisena vuotta 2022 lukuun ottamatta. Intian kansalaiset olivat suurin hakijaryhmä vuosina 2018–2021 ja 2023.
Myönteisiä päätöksiä ensimmäisiin työperusteisiin oleskelulupiin tehtiin yhteensä 15 081 (2022: 16 081).
Maahanmuuttoviraston arvio vuoden 2024 työperusteisten oleskelulupahakemusten määrästä on 19 000, mutta epävarma taloustilanne hankaloittaa arvioiden muodostamista.
Opiskelijoiden ensimmäisissä oleskelulupahakemuksissa saavutettiin uusi ennätys
Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin yhteensä 12 867 vuoden 2023 aikana (2022: 9 855). Hakemusmäärän kasvun taustalla ovat vaikuttaneet esimerkiksi opiskelija- ja tutkijalakia koskeva lainsäädäntömuutos sekä oppilaitosten ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattujen koulutusten määrän lisääntyminen.
Erityisesti aasialaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä on ollut kasvussa, esimerkiksi Sri Lankan kansalaisten määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2022.
Opiskelijoille myönnettiin viime vuonna yhteensä 12 795 ensimmäistä oleskelulupaa (2022: 8 383).
Opiskelijoiden hakemusmäärän arvioidaan kasvavan edelleen vuonna 2024, sillä kansainvälisten opiskelijoiden kiinnostus Suomea kohtaan on erittäin korkealla tasolla. Maahanmuuttovirasto arvioi, että vuonna 2024 jätetään yhteensä 14 000 opiskelijan ensimmäistä oleskelulupahakemusta.
Kansainvälisten opiskelijoiden kokonaismäärän kehitykseen vaikuttaa ensisijaisesti oppilaitosten aloituspaikkojen määrä. Myös Suomen vetovoima opiskelu- ja asumismaana, kansainvälinen kilpailu opiskelijoista sekä koulutusviennin ja erilaisten opiskelumuotojen lisääntyminen tulevat vaikuttamaan oleskelulupahakemusten määrän kehitykseen.
Perhesidehakemusten määrä seuraa työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton kehitystä
Perheenjäsenten oleskelulupia haettiin ennätyksellisen paljon vuonna 2023. Oleskelulupahakemuksia jätettiin yhteensä 21 583 (2022: 18 981). Oleskelulupia perhesiteen perusteella hakivat eniten Sri Lankan, Venäjän, Intian, Filippiinien ja Bangladeshin kansalaiset.
Perheenjäsenten hakemusten määrän kehitys on riippuvainen muusta Suomeen suuntautuvasta muuttoliikkeestä. Perhesidehakemusten määrä onkin noussut vuodesta 2021 alkaen työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupien hakemusmäärän kasvun myötä.
Kansainvälistä suojelua saaneiden perhesidehakemukset vastaavat noin kahdeksaa prosenttia kaikista ensimmäisistä perhesidehakemuksista.
Perheenjäsenille myönnettiin viime vuonna yhteensä 20 278 ensimmäistä oleskelulupaa (2022: 15 457).
Suurin osa EU-kansalaisista muutti Suomeen työn takia
EU-kansalaiset jättivät 9 570 rekisteröintihakemusta vuonna 2023 (2022: 10 166). Kuten toissa vuonna suurin osa EU-kansalaisista haki rekisteröintiä työn perusteella (2023: 3 675, 2022: 4 256).
Viime vuonna 8 479 EU-kansalaista vahvisti oleskeluoikeutensa Suomessa (2022: 10 183). Heistä 3 261 rekisteröitiin työn perusteella (2022: 4 270). Eniten EU-rekisteröintejä tehtiin Viron, Saksan ja Romanian kansalaisille.
Yli 13 000 uutta Suomen kansalaista
Yhä useampi myös halusi jatkaa Suomessa asumista. Jatkolupahakemuksia jätettiin 43 961 (2022: 34 136) ja niitä myönnettiin yhteensä 42 621 (2022: 28 665). Jatkolupia haettiin ja myönnettiin eniten työn perusteella. Jatkolupa on oleskelulupa, jota voi hakea, kun on jo asunut Suomessa oleskeluluvalla.
Pysyvä oleskelulupa myönnettiin 16 255 henkilölle (2022: 11 352).
Suomi sai 13 077 uutta kansalaista. Heistä 11 594 sai kansalaisuuden hakemuksesta (2022: 9 509) ja 1 483 ilmoituksesta (2022: 970).
Kansalaisuushakemusten määrä nousi merkittävästi. Kansalaisuushakemuksia jätettiin yhteensä 18 296 (22: 12 915). Eniten kansalaisuushakemuksia jättivät Venäjän, Irakin, Syyrian, Afganistanin ja Somalian kansalaiset. Kansalaisuutta hakeneista noin 30 prosenttia on saanut kansainvälistä suojelua.
Hakemusmäärän voimakkaaseen nousuun on osaltaan vaikuttanut uudessa hallitusohjelmassa esitetyt muutokset Suomen kansalaisuuden myöntämisen edellytyksiin.
Myös kansalaisuusilmoitusten määrä nousi (2023: 1 513, 2022: 1 178). Eniten kansalaisuusilmoituksia tekivät Ruotsin, Viron ja Venäjän kansalaiset.
Lisää vuositilastoja Migri.fi -sivustolla
Vuoden 2023 tilastot löydät tilastopalvelustamme tilastot.migri.fi. Ohjeet tilastopalvelun käyttöön, Maahanmuutto Suomeen -katsaukset ja tilastot vuodesta 2015 taaksepäin löydät pdf-muodossa Migri.fi:n tilastot-sivulta. Sieltä löydät myös kiintiöpakolaistilastot ja arviot tulevaisuuden hakemusmääristä vuosille 2024 ja 2025.
Maahanmuuttovirasto 31.1.2024
STT
