Poliittisesta korrektiudesta on tulossa epäsuosittua nuorten keskuudessa. Tämä käy ilmi tämänvuotisesta ruotsalaisesta Nuorisobarometri-tutkimuksesta. Toinen johtopäätös on, että turvallisuus vähenee jyrkästi.
Kun yhä aggressiivisemmasta poliittisesta korrektiudesta on tullut valtavirtaa, maalaisjärki ja konservatiivisuus ovat muuttuneet uudeksi kapinaksi. Tämä on nyt havaittavissa myös maan 15-24-vuotiaiden nuorten keskuudessa, jotka ovat usein ryhmä, johon poliittisesti korrekti dogma vaikuttaa eniten.
”On tärkeää muistaa, että tämä on tilannekuva nuorten nykytilanteesta Ruotsissa. Elämme levottomassa maailmassa, mikä tarkoittaa, että monien nuorten huomio on lähempänä itseään. Suuret yhteiskunnalliset kysymykset saavat odottaa, ja sen sijaan nuoret paneutuvat asioihin, jotka luovat turvallisuutta ja turvaavat nykyhetken. Tämä voi tarkoittaa henkilökohtaisen talouden, koulutuksen, uran tai ystävien asettamista etusijalle”, sanoo Ungdomsbarometernin toimitusjohtaja Ulrik Hoffman.
Vuonna 2020 32 prosenttia määritteli itsensä rasisminvastaisiksi ja 30 prosenttia feministeiksi – nykyään vastaavat prosenttiosuudet ovat 17 ja 23 prosenttia.
Yksi muutoksen huomanneista on 18-vuotias Tuva Grahnström Kungsholmenin läntisestä lukiosta Tukholmasta.
”Monet ihmiset ajattelevat, että poliittinen korrektius on muuttunut typeräksi. Nyt kuulee enemmän rasistisia ja antifeministisiä vitsejä kuin ennen”, hän sanoi DN:lle.
Demokratian suosio vähenee
Toinen tutkimuksen johtopäätös on, että poliittinen kiinnostus on vähenemässä. Julkisesta politiikasta kiinnostuneiden nuorten osuus on laskenut 50 prosentista vuonna 2018 38 prosenttiin vuonna 2023. Myös luottamus poliitikkojen kykyyn käsitellä yhteiskunnan ongelmia on vähentynyt.
13 prosenttia ilmoittaa olevansa täysin tai osittain eri mieltä väitteen ”Demokratia on aina paras järjestelmä yhteiskunnan hallintaan” kanssa. Nuorten poikien keskuudessa eri mieltä olevien osuus on viidennes.
Vaikka niiden merkitys on vähentynyt, nuoret pitävät ympäristö- ja ilmastokysymyksiä tärkeimpinä.
Vähentynyt turvallisuus
Samaan aikaan käsitys yhteiskunnasta ja sen kehityksestä on kielteinen. Vuonna 2019 71 prosenttia kertoi kokevansa elämän turvalliseksi, mikä on laskenut nykyään 58 prosenttiin.
Lähde: Samnytt
