Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) suosittelee, että sairaala- ja päivystysverkkoa uudistettaessa varmistetaan perusterveydenhuollon kiirevastaanottojen toimivuus, etteivät potilaat syyttä suotta päätyisi päivystykseen kalliiseen erikoissairaanhoitoon.
Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo karsia sairaala- ja päivystysverkkoa.
VTV selvitti vuonna 2018 voimaan tulleen terveydenhuollon keskittämis- ja päivystysuudistuksen tavoitteiden toteutumista ja muutoksen vaikutuksia. Uudistuksen myötä leikkaustoimintaa lopetettiin pienistä sairaaloista, tietyt leikkaukset keskitettiin yliopistosairaaloihin ja päivystysyksiköitä vähennettiin.
VTV:n tarkastuksen perusteella aiemmin tehty keskittäminen on lisännyt ympärivuorokautisesti järjestetyn päivystyksen kustannuksia. Erikoissairaanhoidon tutkimusmahdollisuuksia käytetään enenevässä määrin myös perusterveydenhuoltotasoisten potilaiden taudin selvittämiseksi.
VTV:n tarkastuksen mukaan yhteispäivystyksissä hoidetaan sinne kuulumattomia potilaita, jotka kaipaisivat hoivaa, eivät hoitoa. Potilaita ei saada siirrettyä jatkohoitoon, koska jatkohoitopaikkoja ei ole riittävästi. Osa potilaista odottaa yhteispäivystyksessä siirtoa sairaalan vuodeosastoille, koska vuodeosastoilta ei saada siirrettyä potilaita jatkohoitoon.
VTV kiinnittää huomiota siihen, että nyt hyvinvointialueilla etsitään säästöjä esimerkiksi lakkauttamalla terveyskeskuksia ja kiristämällä ympärivuorokautisen palveluasumisen ja kotihoidon piiriin pääsyn kriteereitä.
– Tämä voi tarkoittaa sitä, että potilaita ohjautuu jatkossa entistä enemmän yhteispäivystyksiin, mikä kasvattaa erikoissairaanhoidon kustannuksia, kirjoitetaan tarkastuksessa.
Potilaiden matkakulut kasvavat
VTV:n mielestä palveluverkkoa uudistettaessa tulisi huomioida myös se, että toistuvat käynnit tutkimuksissa ja hoidoissa kauempana lisäävät potilaan matkakustannuksia ja Kelan maksamia matkakorvauksia.
Keskittämisasetuksen vuodelta 2017 olevan perustelumuistion mukaan palvelujen saavutettavuudella on suurin merkitys kiireellisissä tapauksissa, ja keskitettyjä palveluita tarvitaan vain hyvin harvoin.
VTV:n tarkastushavaintojen mukaan matkan etäisyydellä on merkitystä esimerkiksi pitkäaikaishoidossa tai useita käyntejä vaativissa syöpähoidoissa.
Potilasvastaavien ja potilasjärjestöjen VTV:n kyselyyn antamien vastausten mukaan kaikilla potilailla ei ole varaa taksimatkojen kustannuksiin.
Kelan matkakorvauksen voi saada halvimman matkustustavan mukaan ja 25 euron omavastuun ylittävistä kuluista. Kelan asiantuntijan mukaan matkakorvauksia haetaan vain hyvin pienestä osasta toteutuneita matkoja. Lähes yhdeksän matkaa kymmenestä tapahtuu korvausjärjestelmän ulkopuolella.
Potilaiden omaisille aiheutuu ylimääräisiä ansionmenetyksiä ja matkakuluja esimerkiksi tilanteessa, jossa muistisairas perheenjäsen tarvitsee kauempana asuvan saattajan mukaan matkalle.
Säästöjen toteutumista vaikea arvioida
Uudistuksen arvioitiin tuovan kuntasektorille 350 miljoonan euron kustannussäästöt vuoteen 2020 mennessä. Perustettiin koordinaatioryhmä, jonka tarkoitus oli seurata muun muassa uudistuksen taloudellisia hyötyjä. Säästöjen todentaminen oli hankalaa esimerkiksi siksi, että hoitomäärät ja lääkkeiden määrä on lisääntynyt yhtä aikaa uudistuksen kanssa.
VTV:n tarkastuksessa ei kyetty arvioimaan säästötavoitteiden toteutumista euromääräisesti. Tämä johtuu palvelujen kustannuksia koskevissa tilastoissa olevista puutteista.
Keskittämisen vaikutuksia ei pystytty erottelemaan muista muutoksista, joita terveydenhuollossa ja sen liepeillä on viime vuosina tapahtunut.
Alkuperäisistä säästötavoitteista on ajauduttu kauemmas myös siksi, että asetusta lievennettiin vuonna 2021.
STT
Lepakkohallitus saalistaa heikoimpia, siinä tunnus kokoomukselle ja persuille jotka jo ulkomuodoltaan alkaa muistuttaa lepakkoa päivä päivältä enemmän.
Joskus aikoinaan verorahat riittivät hyvin terveydenhoitoon ja vähän muuhunkin. Sitten tuli kaikenlaisia lisäkustannuksia, kun poliitikot pelasivat peliään.
Virkamieskunta kasvoi tolkuttomasti ja nykyään liki joka kolmas työikäinen on virkamies. Kun kaksi tekee tuottavaa työtä, heidän tulee maksaa yksi virkamies. Onko tuossa tolkkua?
Merkittävä kulu, joka on kyllä ollut aiemminkin, on maan teennäinen kaksikielisyys, mutta sen kuluja ei suostuta edes laskemaan. Arvattavasti RKP säätiöineen huolehtii siitä, että asiaa ei koskaan nosteta esille.
90-luvulla alkoi elättien kerääminen kaukaisista maista ja se kehittyi siten, että lopulta maahan sai tulla elätiksi, kunhan oli oikeauskoinen tai ahrikkalainen. Esim. Filippiineiltä ei maahan pääse kuin viisumilla, eikä sitä helposti myönnetä. On siis selvää epätasa-arvoa siinä, että mitä etnisyyksiä ylipäätänsä halutaan kerätä eläteiksi. Nämä elätettävät maksavat tätä nykyä muutaman miljardin vuosittain ja summa on kasvamaan päin.
Kehitysapuihin on mennyt miljardiluokassa rahaa ja siitä pidetään kiinni, vaikka se ei ole johtanut minkäänlaiseen mainittavaan kehitykseen. Syydetään siis omaisuuksia johonkin, mikä ei hyödytä mitään, jos ei lasketa hyödyksi vastaanottavien maiden eliittiä.
Rahaa jaetaan ideologisin perustein vallattomasti mihin vain, eikä kansalta kysytä mitään, vielä vähemmän tehdään selkoa siitä, miten paljon rahaa syydetään mihinkin. Poliitikot salailevat työnantajaltaan eli kansalta kaiken mahdollisen ja valehtelevat kansalle kaikenlaista, mihin kansan halutaan uskovan.
On paljon turhia kuluja, jotka karsimalla voitaisiin maksaa velat pois ja laskea verotusta reippaasti sekä rahoittaa kunnollinen terveydenhoito.
Mutta poliitikoilla ei ole haluja toimia järkevästi, vaan leikkiä poliittisia pelejään kansan rahoilla.
Byrokraatit tappelee ja kansa sairastaa. Hyvin on ajateltu tuo asioiden tärkeysjärjestys.
Sattuipa sopiva synkro!
T: hampiin koskee