”Herra ministeri, hyvät 247. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osallistujat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat! Herr minister, Bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!”
”Vuosi on vaihtunut kylmässä säässä. Maailman turvallisuustilanteessa sen sijaan on useita kuumia pisteitä. Eurooppaa reunustaa väkivallan kehä. Ukrainan sota ei ole päättymässä. Lähi-idässä sodan laajeneminen entisestään on todellinen riski. Jännitteitä ja epävakautta on myös Kaukasuksella, Balkanilla ja Pohjois-Afrikassa. Euroopan lähiympäristö palaa ja kytee tavalla, jolla on vaikeasti ennakoitavat, mutta vaihtoehtoisista kehityskuluista riippumatta laajat seuraukset. Kun samanaikaisesti on käynnissä globaali monialainen suurvaltakilpailu, eri kriiseihin on vaikea löytää kestäviä ratkaisuja kansainvälisen yhteisön toimesta.
Suomen lähialue on säilynyt sotilaallisesti rauhallisena ja välitöntä uhkaa ei ole. Venäjä on ilmoittanut lisäävänsä sotilaallista voimaa maamme rajojen tuntumaan. Tämäntyyppinen reaktio ei ole yllätys. Leningradin sotilaspiirin uudelleen perustamisen kaltaiset organisaatiomuutokset voivat tapahtua nopeastikin, mutta varsinaisten uusien joukkojen rakentaminen kestää. Uudet joukot edellyttävät henkilöstöä, materiaalia ja myös infrastruktuurin on mahdollistettava joukkomäärän kasvattamisen. Se mihin asetelmaan ja milloin Ukrainan sota päättyy vaikuttaa siihen, millä aikataululla Venäjä uudelleen organisoi läntisen suuntansa asevoimat.
Edessä näyttää olevan pidempi voimapolitiikkaan perustuva ajanjakso. Samanaikaisesti ilmastonmuutos ja teknologian kehitys tuovat mukanaan turvallisuuteen liittyviä riskejä.
Kaikissa realistisissa skenaarioissa Euroopan on tehtävä enemmän oman turvallisuuteensa eteen. Todettakoon, että tällä hetkellä Natoon kuuluvien EU-maiden osuus kaikkien Nato-maiden yhteenlasketuista puolustusmenoista on 20 prosenttia. Tämä suhdeluku kuvaa myös EU-maiden osuutta Nato-maiden sotilaallisista suorituskyvyistä.
Sotilaallisesta näkökulmasta vastuunkanto tarkoittaa asevoimien suorituskyvyn nostamista, mikä ei ole mahdollista ilman riittävää resursointia ja puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattamista. Myös Ukrainan pitkäkestoisen tuen on perustuttava jatkossa yhä vahvemmin teollisuuden tuotantokykyyn, kun tähän asti materiaalia on luovutettu pääosin asevoimien varastoista.
Hyvät kuulijat,
Olemme olleet Naton täysjäsen vajaat 10 kuukautta. Jäsenyys näkyy Puolustusvoimien arjessa monella tavalla, vaikka päätehtävämme Suomen puolustaminen – nyt tarvittaessa yhdessä liittolaisten kanssa – ei ole muuttunut. Kansallisia puolustussuunnitelmia on yhteensovitettu Naton varautumissuunnitelmien kanssa. Työn osana on tarkasteltu Naton sotilasviranomaisten – ja erityisesti Pohjoismaiden kanssa – Naton sotilaallisten johtamisjärjestelyjen kehittämistä huomioiden Suomen ja Ruotsin jäsenyydet. Sotilaallisesti kyse on pelkistetysti toimivimmasta johtamisrakenteesta toimeenpanna liittokunnan puolustus täällä Pohjolassa. Sotilaallinen tarkastelu Naton mahdollisesta läsnäolosta rauhan aikana Suomessa on ollut osa tätä pohdintaa. Näihin liittyvät päätökset tehdään poliittisella tasolla.
Yhteisten harjoitusten lisäksi koordinoimme myös tarpeen mukaan toimintaamme Naton ja liittolaismaiden kanssa halutun kokonaisvaikutuksen saavuttamiseksi. Oma kokonaisuutensa on suunnittelu, joka liittyy osallistumiseemme tarvittaessa Naton kollektiiviseen puolustukseen Suomen rajojen ulkopuolella. Tätä suunnittelua tehdään Naton rauhan ajan tehtäviin ja myös sellaiseen artikla 5:n tilanteeseen, jossa Suomesta on mahdollista lähettää joukko niin päätettäessä tukemaan liittolaismaitamme.
Naton rauhan ajan tehtäviin tarvittavat joukot voidaan muodostaa ainakin jäsenyyden alkuvaiheessa samoin periaattein kuin kriisinhallintajoukkomme: Puolustusvoimien vakinaisesta henkilöstöstä ja tarpeen mukaan reservistä rekrytoitavista henkilöistä.
Suomelle määritettyjen suorituskykytavoitteiden toteuttaminen, siis maamme ulkopuolella artikla 5 -tilanteessa käytettävien joukkojen muodostaminen edellyttää Puolustusvoimien palkatun henkilöstön lisäämistä sekä sellaisen reserviläisjoukon, jonka henkilöstöllä on sitovat sopimukset lähteä operaatioihin, jos niin päätetään. Tämä edellyttää lainsäädäntömuutoksia henkilöstön käytettävyyteen liittyen, koska Nato-velvoitteiden uskottava toteuttaminen ei voi perustua täysin vapaaehtoiseen järjestelmään. Verrokkimaissa Norjassa, Tanskassa ja Virossa palkatun henkilökunnan osallistumisvelvoite kansainvälisiin tehtäviin ja kansainvälisiin operaatioihin on kirjattu lakiin yksiselitteisesti. Henkilöstön osallistuminen ulkomaan tehtäviin tulee kuitenkin jatkossakin säädöksistä riippumatta perustumaan ensisijaisesti vapaaehtoisuudelle.
Hyvät läsnäolijat,
Asevelvollisuuden toteuttamistavalla pitää olla kansalaisten tuki ja sitä on kehitettävä ajassa eläen. Vuonna 2021 mietintönsä jättänyt parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea ehdotti kutsuntajärjestelmän kehittämistä koko ikäluokkaa koskevaksi. Muutoksen toteuttaminen on edennyt kokonaisuutena kuitenkin vielä hitaasti.
Kutsuntojen ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuuksien yhdistämistä pilotoidaan vuonna 2024 Lapin, Uudenmaan ja Hämeen aluetoimistojen alueilla. Palvelus on edelleen naisille vapaaehtoista. Pilotin tavoitteena on saada kokemuksia kutsuntojen ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuuksien yhdistämisestä.
Kutsuntojen kehittämistä tarkastelee kutsuntojen kehittämisen työryhmä, joka antaa mietintönsä lähiaikoina. Kutsuntojen laajentaminen edellyttää säädösmuutoksia. Toivottavaa olisi, että aikataulu ei enää nykyisestään hidastu.
Yhteiskunnan polarisoitumiskehitys on näkynyt jo pidempään kutsuntaikään tulevien nuorten fyysisessä ja henkisessä kunnossa. Jotta voimme entistä paremmin huomioida yksilölliset terveydelliset tekijät ja määrittää täsmällisemmin millaisessa tehtävässä nuori on kykenevä palvelemaan, olemme uusimassa palveluskelpoisuusarviointia. Koulutamme asevelvollisia nykyään yli 600 eri tehtävään, joissa fyysiset vaatimukset osin poikkeavat. Tavoite on mahdollistaa entistä useamman asevelvollisen palveluksen suorittamisen tehtävissä, joissa yhdistyvät sekä henkilön palveluskelpoisuus että Puolustusvoimien tarpeet. Terveystarkastuksen havaintoja nuoren terveydentilasta ja kokonaistilanteesta voidaan hyödyntää myös siviiliterveydenhuollossa, kun arvioidaan esimerkiksi tarvittavia tukitoimia. Pyrimme myös herättämään kaikissa nuorissa liikunnallisen elämäntavan, koska fyysinen ja henkinen kunto kulkee yleensä käsi kädessä.
Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat,
Vaikka maailman turvallisuustilanne on huono ja tulevaisuuden näkymä sumuinen, meillä on Suomessa hyvät valmiudet pitää Suomi turvallisena – nyt tarvittaessa yhdessä liittolaistemme kanssa.
Emme luopuneet kylmän sodan jälkeisinä vuosina syvän rauhan aikanakaan kansallisesta varautumisesta. Vaikka meilläkin on parannettavaa, nyt monet maat hakevat oppia Suomesta.
Joissakin Euroopan maissa on viime viikkoina puhuttu sodan mahdollisuudesta. Näen niin että näillä puheilla on ensisijaisesti pyritty herättämään omia yhteiskuntia kiinnittämään enemmän huomioita nimenomaan varautumiseen liittyviin toimenpiteisiin.
Toivon, että maanpuolustuskurssi vahvistaa entisestään käsitystänne siitä, että Suomen turvallisuus on meidän kaikkien asia. Jokainen voi vaikuttaa oman, lähipiirinsä ja yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseen.
Jag önskar er hjärtligt välkomna till den riksomfattande försvarskursen, där ni har möjlighet att fördjupa er i och diskutera både dagsaktuella säkerhetsfrågor som berör vårt land och frågor som berör det militära försvaret.
Toivotan teille opettavaista maanpuolustuskurssia!”
Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen
Puolustusvoimat 22.1.2024
