Valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen vallanjakoon hallituksen ja presidentin välillä, mutta puolet suomalaisista pitää myös presidenttivetoista järjestelmää Suomelle sopivana. Presidentille halutaan monissa asioissa lisää valtaa, ja yksi näistä on EU-asiat, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä presidentin valtaoikeuksista, tehtävistä ja vallanjaosta suhteessa valtioneuvostoon ja eduskuntaan.
Suomalaisista 51 prosenttia arvioi, että Suomeen sopisi entisen kaltainen presidenttivetoinen valtiojohdon malli, joka on nykyisin käytössä esimerkiksi Ranskassa.
Valtaosa (80 %) suomalaisista pitää myös nykymallia sopivana. Enemmistö (60 %) torjuu mallin, jossa presidentille jäisi vain Saksan mallin mukainen seremoniallinen rooli.
Kansalaisten selvä enemmistö haluaa presidentin johtavan ulkopolitiikkaa, ja kaksi kolmasosaa (65 %) katsoo, että presidentillä pitäisi olla myös EU-asioissa vähintään melko paljon valtaa.
Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista kaventaisi presidentin valtaoikeuksia ja vahvistaisi eduskunnan ja hallituksen asemaa. 70 prosenttia torjuu presidentin valtaoikeuksien kaventamisen nykyisestä.
Presidentin valtaoikeuksia ja asemaa suhteessa hallitukseen ja eduskuntaan uudelleenarvioidaan seuraavan presidentin toimikauden aikana. Pääministeri Petteri Orpo arvioi hallitusneuvotteluiden ollessa käynnissä, että valtaoikeuksia koskeva selvitys on luvassa tällä vaalikaudella, mutta hallitusohjelmassa asiasta ei ole mainintaa.
Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa EU-asioihin
Suomalaisten mukaan presidentille kuuluu ehdottomasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen, jossa presidentille paljon valtaa antaisi 82 prosenttia suomalaista. Enemmistö suomalaisista antaisi presidentille paljon valtaa myös puolustusvoimain ylipäällikkyydessä (76 %), maanpuolustusasioissa (74 %) sekä rikollisten armahtamisessa (54 %), jotka kaikki ovat nykyisinkin osa presidentin tehtäväkenttää.
Enemmistö antaisi presidentille paljon valtaa myös EU-asioissa (65 %), ja puolet suomalaisista myös keskeisissä valtion virkanimityksissä (51 %) sekä eduskunnan hajottamisessa ja ennenaikaisten vaalien määräämisessä (50 %).
”EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut erittäin aktiivista viime vuosina, ja siitä päätettäessä valtiojohtajien keskusteluihin osallistuu pääministeri. Toisaalta EU-maiden yhteinen puolustus nojaa nykyisin virallisesti Natoon. Siellä valtiojohtajien neuvottelu- ja päivällispöydissä istuu ulkopolitiikkaa johtava presidentti. Mikäli ulkopolitiikan kaksoisjohtajuutta lähdetään purkamaan EU-asioiden näkökulmasta, on kansalaisten näkemys se, että pääministerin pitäisi väistää”, tulkitsee tulosanalyysin kirjoittanut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Lisää valtaa presidentille ja myös perustuslakituomioistuin, johon tuomarit valitaan kansan valitsemina. Kaikkien valtion virkamiesten tulee toimia parustuslakia noudattaen. Olisi heti erottava tehtävistään, jos tuomioistuin epäilee perustuslakia vakavasti rikotuksi.
Perustulakihan on sitä varten, ettei valtiota voida johtaa hetkellisen mielipiteen vaikutuksen alaisena, mikä useimmiten johtaa kansalaisten huonoo tulevaisuuteen.