Helsingin poliisilaitoksen alueellinen työperäinen ihmiskaupparyhmä on tutkinut siivousalan yritykseen liittyviä epäiltyjä rikoksia tämän ja edellisen vuoden aikana. Kokonaisuudessa rikosnimikkeinä on kymmenkunta työperäistä ihmiskauppaa.
Poliisi epäilee, että kaksi ulkomaalaista siivousalan yrittäjää työllistivät useita ulkomaalaisia henkilöitä ja jättivät osan palkoista maksamatta. Asianomistajat työskentelivät yrityksessä lyhyimmillään vajaan kahden kuukauden ajan ja pisimmillään noin kaksi vuotta.
– Asianomistajien mukaan työnantaja lupasi heille maksua vastaan oleskeluluvan. Hänen epäillään myös käyttäytyneen aggressiivisesti työntekijöitä kohtaan ja vähentäneen heidän työtuntejaan. Hän myös uhkasi osalle asianomistajista, että nämä eivät saisi oleskelulupaa tai menettäisivät sen, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Nils Majewski.
Asianomistajien mukaan osa heistä oli maksanut työnantajalle oleskeluluvan saamiseksi noin 1 500–2 500 euroa. Jotkut asianomistajista kertoivat, että he antoivat puhelimensa maksuksi oleskeluluvasta.
– Usea asianomistaja joutui maksamaan osan palkastaan käteisellä takaisin työnantajalle. Poliisi myös epäilee, että joissakin tapauksissa työnantaja ei maksanut ylitöistä ja viikonlopputöistä palkkaa, sanoo tutkinnanjohtaja Majewski.
Yritys on lopettanut liiketoimintansa konkurssiin.
Rikoskokonaisuus siirtyy syyteharkintaan tammikuun aikana.
Poliisi epäilee siivousyrittäjiä useista rikoksista sukulaisiin kohdistuvassa kiskonnantapaisessa työsyrjintäkokonaisuudessa
Helsingin poliisilaitoksen alueellinen työperäinen ihmiskaupparyhmä on tutkinut siivousalan yritykseen liittyviä epäiltyjä rikoksia 2022–2023. Kokonaisuudessa on rikosnimikkeinä kiskonnantapaisia työsyrjintöjä, törkeitä veropetoksia ja törkeitä velallisen epärehellisyyksiä.
Poliisi epäilee, että kaksi ulkomaalaista siivousalan yrittäjää työllistivät sukulaisiaan ja palkkoja jätettiin maksamatta. Asianomistajat työskentelivät yrityksessä lyhyimmillään neljä vuotta ja pisimmillään yli 11 vuotta.
Osa uhreista kertoi tehneensä töitä seitsemänä päivänä viikossa ja osa kuutena. Yrittäjät maksoivat palkkaa kuitenkin vain viidestä päivästä. Ylityö- ja haittatyökorvauksia ei maksettu ollenkaan asianomistajien mukaan.
Yhden asianomistajan palkasta pidätettiin osa ulosottoa varten, mutta rahoja ei ollut maksettu ulosottoon. Kun maksu myöhemmin hoidettiin, epäillyt merkkasivat summan velaksi asianomistajalle.
– Asianomistajat tulivat Suomeen töihin sukulaistensa yritykseen ja tekivät töitä useita vuosia, kunnes yritys meni konkurssiin ja työt loppuivat. Kertomansa mukaan asianomistajat eivät olleet vaatineet puuttuvia palkkoja aiemmin, koska he olivat luottaneet sukulaisiinsa tai sukulainen oli neuvonut vaihtamaan työpaikkaa, jos palkka ei miellytä. Ilman suomen kielen taitoa työpaikan vaihtaminen oli asianomistajien mukaan mahdotonta, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Nils Majewski.
Poliisi epäilee myös, että yrittäjät siirsivät yrityksen varoja itselleen ja muille yrityksilleen laittomasti sekä aiheuttivat yrityksen maksukyvyttömyyden. Näiden epäiltyjen rikosten esitutkinta on kesken.
Kiskonnantapaiset työsyrjinnät siirtyvät syyteharkintaan ensi vuoden alussa.
Ählämin paikka ei ole länsimaisen yhteiskunnan rattailla, lammaspaimenien aliarvostetun ammattikunnan kohentajaksi sopivat, mutta näillä näytöillä ei sinnekään. Joka tapauksessa näyttö riittää näiden kekkuloiden siirtämiseksi pois rapauttamasta toimivaa järjestelmää.