Yrityksiä ja esimerkiksi asuntolainakustannustensa kanssa kamppailevia lapsiperheitä kurittava korkokehitys on ollut otsikoissa Suomessa viime kuukausina. Trendi on sama kaikkialla euroalueella, koska korkopäätösten takana on talousrikoksista aiemmin kiinni jääneen globalisti Christine Lagarden ohjaama Euroopan keskuspankki (EKP). Toisin kuin muissa EU-maissa, Suomessa ei kuitenkaan ole käyty lainkaan julkista keskustelua siitä, mitä pankkien epäoikeudenmukaisille korkotuotoille tulisi tehdä.
Valtaosa taloudessamme kierrossa olevasta rahasta on yksityisten liikepankkien luomaa velkaa, jota syntyy esimerkiksi asuntolainaamisen yhteydessä. Pankkien ei tarvitse siis ansaita lainaamiaan rahoja etukäteen, vaan uusi raha luodaan kirjaimellisesti tyhjästä, kun asiakas (yksityishenkilö, yritys tai julkinen taho) velkaantuu pankille.
Merkittävä osuus pankkien voitoista syntyy ottolainaamisen kulujen ja antolainaamisen tuottojen erotuksena. Tätä kutsutaan korkokatteeksi. Ottolainauksen kuluja ovat esimerkiksi tallettajille maksettavat korot, kun taas antolainaamisen tuottoihin lukeutuvat asuntovelallisten maksamat korot.
EKP:n ajamien aggressiivisten koronnostojen vuoksi pankkien katteet ovat räjähtäneet käsiin, mikä on hyödyttänyt rahaeliittiä ja samalla köyhdyttänyt koko muuta yhteiskuntaa. Velkaantuneet yritykset ja kotitaloudet kärsivät kasvavista rahoituksen kustannuksista, mutta toisaalta tallettajat eivät edelleenkään saa kohtuullista korkoa säästöilleen.
Ikiaikainen stereotypia ahneista pankkiireista pitää siis edelleen paikkansa. OP-ryhmälle kasvavat korkokatteet ovat merkinneet tänä vuonna yli seitsemän miljoonan euron tuottoja joka päivä. Myös esimerkiksi Nordea on rikkonut aiempia tulosennätyksiään hiljattain. Pankkien paisuviksi korkokatteiksi muuntuneet rahat ovat poissa kotitalouksilta ja yrittäjiltä, joiden euroilla myös suomalaista kansantaloutta ja hyvinvointia ylläpidetään.
Kansallismielisten tulee haastaa kansainvälinen pankkiiriluokka
Muualla Euroopassa korkokehityksen kohtuuttomuus on nostettu julkiseen keskusteluun. Monissa maissa on asetettu tai vähintäänkin valmisteltu niin sanottuja windfall-veroja, jotka kohdistuisivat pankkien ansaitsemattomiin voittoihin. Koska kasvavien korkokatteiden taustalla ei ole pankkiirien pyyteetön ja taitava työ kansantalouden eteen, vaan EKP-byrokraattien rahapoliittiset päätökset, olisi rahoituslaitosten ylisuuret voitot kohtuullista siirtää takaisin kansalle verotuksen keinoin.
Tšekissä parlamentti on hyväksynyt 60 prosentin erityisveron pankeille ja energiasektorin yrityksille. Tšekki uskoo kasvattavansa verotulojaan 3,4 miljardilla eurolla, joilla voidaan tukea kasvavista rahoitus- ja energiakustannuksista kärsiviä kansalaisia sekä yrityksiä. Myös Unkari on alkanut verottaa entistä kovemmin ansaitsemattomista voitoista nauttivia avainsektoreita. Lisäksi Viro, Latvia ja Liettua ovat kaikki jalkauttaneet tai ovat pian jalkauttamassa pankkeihin kohdistuvia windfall-veroja, joilla tahdotaan esimerkiksi rahoittaa puolustusvoimia. Ennusteiden mukaan verouudistukset vahvistavat Baltian maiden budjetteja sadoilla miljoonilla euroilla.
Suurinta kansainvälistä huomiota ovat saaneet kuitenkin Espanjan ja Italian ilmoittamat pankkiverot. Ikävä kyllä Italiassa alun perin radikaaliksi kaavailtu nettokorkotuottoihin kohdistuva 40 prosentin vero on vesittynyt alkusyksystä pääomapiirien aktiivisen lobbauksen vuoksi. Tämä ei ole yllättävää, sillä Giorgia Melonin oikeistopopulismin katteettomuus on käynyt jo aiemmin tuskallisen selväksi maahanmuuttopoliittisten liennytysten yhteydessä. Onkin odotettavissa, että Italiassa ei tulla näkemään aitoa pankkireformia ennen kuin kansallisradikaalit liikkeet nousevat lopulta valtaan.
Myöskään Suomessa oikeistopopulistit eivät ole tahtoneet nostaa pankkien verottamisen tuntuvaa tiukentamista vaatimuslistalleen, vaikka teemalla olisi epäilemättä kansan laaja tuki. Niin sanotuiksi fiskaalikonservatiiveiksi itseään viime viikkoina kutsuneet oikeistopopulistit leikkaavat mieluummin tavallisten suomalaisten hyvinvoinnista ja peruspalveluista kuin uskaltautuvat haastamaan aikamme voimakkaimpia vallanpitäjiä – koronkiskonnalla rikastunutta kansainvälistä pankkiiriluokkaa.
Sinimusta Liike toivottaa muutamissa Euroopan maissa kaavaillut 40-60 prosentin verot pankkien voittoihin erittäin tervetulleeksi rahapoliittiseksi avaukseksi. Pitkällä tähtäimellä tämä on kuitenkin vain ensimmäinen askel huomattavasti kokonaisvaltaisemman pankkireformin polulla. Rahanluontioikeus tulee siirtää itsenäisessä Suomessa pankeilta yksinoikeudella valtiolle, sillä rahan valta on poliittisen vallan korkein muoto.
Kun valtiot lähtökohtaisesti ovat konkurssitilassa, tulee windfall-verosta vain yksi hyvätuottoinen vero entisten rinnalle. Voitto jaetaan pankkien kanssa fifty-sixty suhteessa. — Ja pankit kiittävät.
Nykytilanne on se, että verot on korotettu piikkiin asti. Minkä tahansa veron nostaminen alentaa tuosta verosta saatavan tulon nettomäärää.
Pankit myyvät menneisyyttä ja ostavat tulevaisuutta. Kun uhrille myytiin laina kerrottiin vain tarinoita menneisyydestä. Siitä kuinka vaihtuvakorkoiset ovat olleet edullisia ja vakaita «instrumentteja». — Pankin uhrille on päivän selvää, että kauppiaan, joka osaa lausua noin hienon sanan kuin «instrumentti», täytyy olla asiansa tunteva ja luotettava henkilö.
Juuri äskettäin olin todistamassa vakavaraisen yhdistyksen lopettamista: asia annettiin hallituksessa istuvan pankinjohtajan hoidettavaksi. No, eihän siitä ollut lopulta seurauksen kuin että yhdistyksen varat katosivat — laillisessa järjestyksessä tietenkin — ja pankinjohtaja muutti toiselle paikkakunnalle saatuaan ylennyksen ja palkankorotuksen konttorinsa erinomaisen tuloksentekokyvyn ansiosta.
Kun tässä nyt taloudesta puhutaan niin tuossa aika hyvä selvitys Puopololta eläkejärjestelmästä. https://www.youtube.com/watch?v=_UAEEtbuNnE
Mielenkiintoinen video, eikä edes turhan pitkä.
Minä puolestani kannatan sitä että talletuksille maksetaan korkoa. Niin maailma pelasi ennenkin. Moni ei taida edes muistaa että sellainenkin aika oli kun talletuskorotkin kasvattivat saldoa. Nyt pankit ovat palaamassa vanhaan systeemiin yksi kerrallaan.
Olet oikeassa. Ei voi olla niin että pankkijärjestelmä on aina saamapuolella, kaikesta muusta viis. Koko ongelma kulminoituu siihen, jonka kaikki tietävät: Jos sinulla on velkaa 100 miljoonaa etkä kykene maksamaan stä, niin olet vaikeuksissa. Jos sinulla on velkaa muutama sata miljardia ja et pysty maksamaan sitä,pankkisi on vaikeuksissa.. Vähän laajenna miten menee noin kansainvälisesti. Saimme jo esimakua siitä. mitä teki Urpilainen. Veronmaksajien kuppaaminen on jo edennyt pisteeseen josta ei taida olla paluuta.
Saisivat säästöjä heti ja paljon, jos puolittaisivat ylisuuren virkamieskoneiston, näin aluksi. Myöhemmin voi vielä karsia jäljelle jääneestä melkein puolet. Siitä tulisi miljardien säästöt ja valtion talous alkaisi oieta syöksykierteestä.
Mutta eivät halua, vaikka tietävät. Mieluummin korottavat veroja, vaikka järjellisillä turhien kulujen karsimisella päästäisiin tilanteeseen, että ns. hyvinvointivaltio toimii ja verojakin voi laskea. Ei ole enää kansan etua ajattelevia poliitikkoja, joilla olisi rohkeutta tarttua asioihin. On vain nössöjä, joille oma etu on ensimmäinen huoli.
Tiedän monen olevan siinä tilanteessa ettei mitään saldoa juuri ole johon korkoa kasvaisi, joten heidän mielestään kirjoitukseni voi olla ärsyttävä. Sille en kuitenkaan voi mitään että maailma rakentuu tavallaan eikä tuloeroja voida koskaan tasata niin että se olisi pysyvä ratkaisu. Se vihreiden väittämä jossa kaikille riittää kaikkea kun vaan uskomme niin, perustuu utopiaan yhteiskunnasta missä kukaan ei omista mitään. Sellainen yhteiskunta on todellisuudessa vieläkin enemmän jakautunut, koska aina joku löytää keinon rikastua, ja silloin hän pystyy siinä ominaisuudessa määrittämään myöskin lait jotka tukevat rikastununeen tulevaisuutta eikä demokratiasta ole tietoakaan.
Ne ” ökytalot ” joita näkee kolmen Teslan seistessä pihalla uima-altaan vierellä, ovat yksi nykymaailman suurimmista feikeistä. Jos lähdetään selvittämään paljonko kaikesta nähdystä on heidän omaa, tullaan hyvin usein tilanteeseen ettei oikeastaan mitään, Pankit omistavat kaiken, ja velkaa on niin että hartioita pakottaa. Tässä oli taannoin joku tutkimus, mikä selvitti paljonko kotitalouksilla on niin sanottua pelivaraa vaikka tilanteessa että pesukone hajoaa, ja kävi ilmi että jo 1000 euron suuruinen menoerä olisi niin huomattava että pitäisi mennä pyytämään lisää lainaa.. 1000 euroa on paljon rahaa, kyllä, mutta on siinä jotain naurettavaa jos muutaman miljoonan kulisseissa ei riitä edes sitä summaa yksinkertaisen koneen ostoon.
Tästä saan tavallaan aasinsillan siihen miksi en pidä teslakuskeja minään muuna kuin ” kaulusköyhällistönä .” En halveksi köyhää ihmistä, mutta helveksin ihmistä joka leikkii rikasta ilman että missään olisi katetta örveltämiseen. Omalla kohdallani taloustilanne on sikäli vakaa ettei ole euroakaan velkaa mihinkään, tileillä on katetta ja se minkä hankin on takuulla omaa. Vaikka en aja teslalla ( edes periaatteesta ) koen kuitenkin olevani heidän edellään. Apropoo. Maanantaina ajelin Helsingissä ja E 75 tien varressa oli kaksi täys-sähköistä autoa hätävilkut päällä. Teki mieli pysähtyä kysymään tarvitaanko apua, minulta kun ei ole ” käyttövoimat ” lopussa ? sitä saa lisää joka paikasta missä myydään bensiiniä, mutta siitä en ole ihan varma löytyykö töpseliä samoista paikoista.
Et kysynyt, että jos herroilla on tarpeeksi pitkät kaapelit, voit ajaa kaapelin toisen pään lähimpään latauspisteeseen?
Monet elävät niin, että viimeiseen penniin on venytetty ja kun tulee jokin vastoinkäyminen, kaatuu koko systeemi. Joskus ennen suositeltiin säästämistä pahan päivän varalle, nyt suositellaan velkaantumista, jotta saa kaikkea kivaa heti.
Amerikassa ( Kuinkas muuten ) oli takavuosina huvittava tapaus. Jos oikein muistan alunperin Japanilainen nainen ei saanut pankilta uutta luottokorttia, koska pankki käytti perusteena sitä ettei nainen ” tuhlaa ” tarpeeksi. Toisin sanoen, hän ei velkaantunut kuten normi amerikkalaiset tuppaavat tekemään. Pankin mielestä henkilön säästäväinen käytös ei ollut sitä mihin luottokortti oli myönnetty. Kortin saanti evättiin kun ei näyttänyt siltä että eletään yli varojen. Suomessa pankit ottavat kortteja pois jos elää yli varojen, tai velkaantuu niin huomattavasti että katsotaan luottorajan ylittyneen. Tässä jos missä näkyy se miksi jenkit ovat todellisuudessa maailman velkaisin kansakunta. Yli varojen elämistä suositaan, tarkka taloudenpito mihin on totuttu kauko-Idän maissa ei siis kuulu kuvioon. On oltava nousukasmainen örveltäjä jolta voidaan sitten kun luottorajat ylittyy riittävästi nyppäistä omaisuus pankille.
Tuohon miinaan en koskaan mene. En ota lainaa mihinkään, en käytä rahaa niin ettenkö mieti ostosteni kokonaisuutta, ( en nyt väitä että ne kaikki olisivat olleet järkeviä tai tarpeellisia hankintoja, ) mutta kaiken mitä tulen ostaneeksi mietin siltä kannalta ettei hypätä silmät kiinni laiturilta tuntemattomaan järveen. Olen sikäli onnellisessa asemassa että voin toimia näin, mutta en sano kuuluvani mihinkään ” etuoikeutettuun ” ryhmään. Minut kasvatettiin aikana kun säästäminenkin oli vielä täysin normaalia. Minua edeltäneet sukupolvet olivat itse joutuneet miettimään rahan riittävyyttä ja järkeistämään sen käyttöä. Se oppi tarttui, enkä pidä sitä huonona asiana. En ylitä luottokortille asetettua limiittiä, tai jos käytän käteistä rahaa, tiedän tarkalleen paljonko sitä on mahdollista käyttää ostoksiin. Jos tilaan jotain, olen varannut siihen tarvittavat rahat hyvissä ajoin eikä niitä oteta talousbudjetista sillä ajatuksella että maksetaan kun jaksetaan. Minulla ei ole yhdessäkään luottorajoja tarkkailevassa paikassa maksuhäiriömerkintöjä. Maksan laskut ajallaan, joten luottoa löytyy ja olen sen luottamuksen arvoinen. Mielenrauhani säilyy kun ei tarvitse pakoilla velkojia. Maailmassa ei koskaan saa kaikkea mitä haluaisi, mutta aika paljon saa kun pelaa pelinsä oikein. Suosittelen muitakin toimimaan viisaasti. Äitini sanoja mukailleen. ” Säästöä se on pienikin säästö.”
Ihmisen tulee oppia olemaan ilman jotain ”him0ttavaa”. Jossain vaiheessa välähtää, että ei sillä kaikella ”him0ttavalla” oikeastaan edes tee mitään, eikä uudet vehkeet tee elämää paremmaksi. Hetken päästä nekin ovat vanhoja. Suuri osa hankinnoista päätyy kaappeihin keräämään pölyä, jos ostaa liian helposti. Itse odottelen ostamisen kanssa ja maistelen fiilistä, joka usein katoaa, kun hetken odottelee. Se tarkoittaa sitä, että ei sitä sitten tarvittukaan.
Ihmisen tulee oppia olemaan ilman jotain ”kamalasti haluttua”. Jossain vaiheessa välähtää, että ei sillä kaikella ”kamalasti haluttua” oikeastaan edes tee mitään, eikä uudet tavarat tee elämää paremmaksi. Hetken päästä nekin ovat vanhoja.
Suuri osa hankinnoista päätyy kaappeihin keräämään pölyä, jos ostaa liian helposti. Itse odottelen ostamisen kanssa ja maistelen fiilistä, joka usein katoaa, kun hetken odottelee. Se tarkoittaa sitä, että ei sitä sitten tarvittukaan.
Kun oppii olemaan ilman sitä ja tätä, on eläminen helpompaa ja voi myös älytä, että ei niitä edes tarvitse.
Kirjoitin vähän pitemmän, mutta se juuttui odotukseen, eikä kolme yritystä ratkaissut asiaa. En todelakaan keksinyt, mikä sana kompastui moderaattorin kynnykseen.
Näin ikääntyessään sitä huomaa hyvin paljon asioita mitä ei loppujen lopuksi tarvitse. Mutta se pitää uskaltaa myöntää itselleen, sanoa suoraan ettei mikä tahansa krääsä ole elämän-ehto. En ole sitä ikäryhmää joka olisi tottunut ajatuksen, kaikki tässä mulle heti nyt. Harkintaa kannattaa käyttää, mutta toki joskus on osattava myöskin ajatella niin että mahdollisuuksien rajoissa voi ostaa sitä ” tarpeetontakin.” Se mikä minua harmittaa on tietoisuus siitä ettei kaikki pysty vastaavaan. En minä saa mitään iloa siitä jos ajattelen että ok, hyvä kun minä olen voinut toteuttaa haaveitani, sillä olisi paljon mukavampaa kun tilaisuus tarjoutuisi jokaiselle. Realistina käsitän yhtälön mahdottomuuden, mutta ainahan sitä voi toivoa.
Luulen että kyseessä ei ole enää mikään yksittäinen sana. Kai noita ”hylkyjä” tulee aika satunnaisesti. Ei niillä taida olla mitään järjellistä perustetta. Ei kai ole mitään alustaa jolle voisi kirjoittaa moderoimatta, siitä kai lainsäädäntö on pitänyt huolen. Se olisi uhka nykymenolle ja politiikoille yleensäkin. Miten lainsäätäjistä on tullut uhka ihmisten vapaudelle ilmaista mielipiteensä. Kai siinä on jotakin tekemistä tuon vallan psykologian kanssa, joten kannattaa ajatella ketä äänestätte uudestaan eduskuntaan erkautumaan ihmisten ongelmista.
Lain mukaan valta on kansalla, mutta poliitikot haluavat varmistaa, että kansalaiset eivät ajattele ja halua sopimattomia. He siis eivät edusta kansaa, vaan valtaa ja itseään.
Onkohan tuo se paljon puhuttu ”sukupolvien välinen kuilu”. En onneksi ole havainnut tuota lapsillani.
Polvien välinen ” kuilu ” liittyy siihen että sukupolvet jatkuvat.
Sekin kannattaa muistaa että Suomi olisi varmaankin yksi rikkaimmista valtioista, myös kansalaisilleen, jos valtio ei harrastaisi näitä ylettömiä välistävetoja. Viittaan esim. tuohon viimeisimpään eläkkeitä koskevaan linkkiini. Puopolo on yksi parhaita toimittajia tällä hetkellä.
Verotus ja muut pakkomaksut ovat korkeita, koska poliitikot haluavat siirtää päätäntäoikeuden rahoistasi itselleen. Niitä sitten jaellaan miten vaan poliitikot haluavat, kun he toteuttavat uraputkensa etuja ja ideologisia hupsutuksiaan.
Todellinen valta on pankeilla ja niillä, jotka pankkeja hallitsevat. Järjestelmämme on täydellisen vinoutunut kun liike-elämää ja taloutta palveleva toiminta on alkanut hallita koko läntistä talousaluetta ja yhteiskuntia.
En nyt oikein tiedä. Periaatteessa valta demokraattisissa länsimaissa on poliitikoilla joiden tulisi noudattaa äänestäjiensä tahtoa (onko heitä). Pankkien valtaa voidaan rajoittaa, siksi meillä on eduskunta ja koko tämä järjestelmä. Kokonaan toinen asia on toimiiko järjestelmä edes niiden lakien tai suuntauksiensa mukaan joista on sopinut (EU). Voitaisiinko ajatella että kun on itsesensuuria, on myös itsekorruptiota. Voimme tietenkin siirtyä kokonaan keräilytalouteen, minulle se olisi kuitenkin aika huono vaihtoehto koska sienet eivät oikei sovi minulle (sokeri jota vatsani ei pysty pilkkomaan).
Niin, mutta kun tilanne onkin se, että pankit hallitsevat heitä valvovia ja ”hallitsevia” tahoja, esimerkiksi eduskuntaa ja ministeriöitä. Rahalla on ihmeellinen voima kun on tarve suostutella päättäjiä.
Ilman korruptiota eivät valvo poliitikkoja, mutta korruptio avaa ainakin nykypoliitikkojen halun myydä palveluitaan.