Eurooppa Muu maailma Politiikka

Putin määrittelee uudelleen, milloin hän laukaisee ydinaseet

Venäjän presidentti Vladimir Putin (2022). Kuva: Wikimedia Commons.

Vladimir Putin on muuttanut ydinasedoktriiniaan. Tämä ruokkii uusia ydinpelkoja, sillä doktriinissa määritellään, milloin Venäjä käyttää ydinaseita.

Tuskin kuluu viikkokaan ilman Venäjän presidentin Vladimir Putinin uusia ydinaseuhkauksia. Kuten Venäjän ulkoministeriö ilmoitti tiistaina, Putin aikoo nyt muuttaa ydinasedoktriiniaan Ukrainan sodan ja länsimaiden antaman tuen vuoksi väkivaltaisesti valloitetulle maalle. Tarkemmin sanottuna puhutaan, että joitakin kohtia on ”mukautettava”, mukaan lukien ydinpelotepolitiikkaa.

Yksityiskohtia ei kuitenkaan kerrottu. Putinin ydinasedoktriinissa todetaan, milloin hän käyttäisi ydinaseita. Tähän asti tämä oli määrätty kahdessa tapauksessa: Joko jos Venäjää itseään vastaan hyökättäisiin ydinaseilla tai jos hyökkäys Venäjää vastaan muilla kuin ydinaseilla vaarantaisi ”maan olemassaolon”. Nyt on odotettavissa, että sanamuoto on tiukempi, millä Putin yrittää pelotella Ukrainan kannattajia.

Toiminnassa olevien ydinaseiden määrä kasvaa

Lukuisien kansainvälisten konfliktien vuoksi ydinasevallat keskittyvät yhä enemmän ydinpelotteeseen. Toiminnassa olevien ydinkärkien määrä kasvaa jatkuvasti, ilmenee Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti Siprin maanantaina julkaisemasta vuosiraportista. Käytöstä poistettuja taistelukärkiä puretaan, ja ydinaseiden määrä maailmassa on laskenut vuosikymmeniä. Samaan aikaan kuitenkin yhä useampia ydinkärkiä pidetään toiminnassa.

Siprin mukaan myös kehitteillä olevien ydinaseiden määrä on kasvanut, koska valtiot keskittyvät yhä enemmän ydinpelotteeseen. Tammikuussa 2024 maailmanlaajuisesti arviolta 12 121 ydinkärjestä noin 9585 oli sotilasvarastoissa mahdollista käyttöä varten. Noin 3 904 näistä ydinkärjistä oli asennettu ohjuksiin ja lentokoneisiin – 60 enemmän kuin tammikuussa 2023. Raportin mukaan loput olivat keskitetyissä varastoissa.

Yhdysvallat ja Venäjä hallitsevat

Instituutin mukaan yhteensä yhdeksällä maalla on ydinaseita. Eturintamassa ovat Yhdysvallat ja Venäjä. Niiden varastoissa on noin 90 prosenttia kaikista ydinkärjistä. Kolmannella sijalla on Iso-Britannia, jonka jälkeen tulevat Ranska, Kiina, Intia, Pakistan, Pohjois-Korea ja Israel. Saksalla ei ole tällaisia aseita. Sotilasvarastojensa lisäksi Venäjällä ja Yhdysvalloilla on kummallakin yli 1 200 ydinkärkeä, jotka on aiemmin poistettu sotilasarsenaalista ja joita puretaan vähitellen.

”Vaikka ydinkärkien kokonaismäärä maailmassa vähenee edelleen, kun kylmän sodan aikaisia aseita vähitellen puretaan, toiminnassa olevien ydinkärkien määrä valitettavasti kasvaa vuosi vuodelta”, totesi Siprin johtaja Dan Smith raportissa. Rauhantutkijat odottavat suuntauksen jatkuvan ja kiihtyvän, mikä on ”erittäin huolestuttavaa”.

Kiina ensimmäistä kertaa hälytystilassa

Noin 2100 käyttöönotetuista taistelukärjistä pidettiin ballistisissa ohjuksissa korkeassa valmiustilassa, kerrottiin raportissa. Lähes kaikki näistä taistelukärjistä kuuluivat Venäjälle tai Yhdysvalloille. Ensimmäistä kertaa myös Kiinalla kerrotaan kuitenkin olevan joitakin taistelukärkiä korkeassa valmiustilassa. Siellä yleinen ydinasearsenaali nousi tammikuussa 2023 lasketuista 410 taistelukärjestä 500:aan tammikuussa 2024. ”Kiina laajentaa ydinasearsenaaliaan nopeammin kuin mikään muu maa”, sanoi Siprin asiantuntija Hans Kristensen. Kaikki ydinasevaltiot poikkeuksetta pyrkivät kuitenkin kasvattamaan varastojaan entisestään.

Kukaan niistä ei kuitenkaan halua todella paljastaa korttejaan. Kahden johtavan maan ydinasevoimien avoimuus on vähentynyt sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa alkoi helmikuussa 2022, Siprin asiantuntijat valittelevat. Avoimuus on vähentynyt myös muissa maissa. Sen sijaan keskustelu ydinaseiden yhteiskäyttöä koskevista sopimuksista on korostunut. ”Emme ole nähneet ydinaseilla olevan näin merkittävää roolia kansainvälisissä suhteissa sitten kylmän sodan”, sanoo Siprin joukkotuhoaseohjelman johtaja Wilfred Wan.

Diplomatia kärsii Venäjän käytöksestä

Ydindiplomatia on kärsinyt useita takaiskuja sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Helmikuussa 2023 Kremlin johtaja Vladimir Putin keskeytti New Start -aseriisuntasopimuksen – viimeisen merkittävän ydinaseriisuntasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Tämä sopimus rajoittaa molempien maiden ydinasearsenaalia ja säätelee tarkastuksia. Myös neuvottelut vuonna 2026 päättyvän sopimuksen seuraajasopimuksesta on keskeytetty.

Marraskuussa 2023 Venäjä peruutti täydellisen ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) ratifioinnin vedoten ”epätasapainoon” Yhdysvaltoihin nähden, joka ei ollut ratifioinut sopimusta sen jälkeen, kun se avattiin allekirjoittamista varten vuonna 1996. Venäjä ilmoitti viimeksi taktisten ydinaseiden harjoituksista Ukrainan rajan läheisyydessä toukokuussa 2024.

Lähde: Sipri

Tilaa
Ilmoita
3 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Ruoste Iskee

Tuo aivojättö, kiina ja p-korea tulee laukaisemaan 3 maaimansodan joka tuhoaa koko maapallon. Nuo ei ole edes ihmisiä ja tulevat tuhomaan koko maapallon.

Ruoste Iskee

Miksi olet Suomessa, sinun maa sijaitsee idässä.

Uusimmat uutiset